Alla olevissa usein kysytyissä kysymyksissä käsitellään järjestelmää käytännössä. Niitä ovat kehittäneet Europeanan kaupan ulkopuolisia töitä käsittelevän työryhmän jäsenet.

Miten kulttuuriperintölaitoksen tulisi lähestyä lisenssineuvotteluja kollektiivista hallinnointia harjoittavien elinten kanssa?

Aina kun on olemassa riittävän edustava kollektiivista hallinnointia harjoittava elin kyseisen tyyppisiä materiaaleja ja oikeuksia varten, kulttuuriperintölaitosten olisi pyrittävä saamaan kollektiivista hallinnointia harjoittavalta elimeltä lisenssi, jotta myynnistä poistuneet teokset voidaan asettaa saataville verkossa. Siksi on hyvin todennäköistä, että monien kulttuuriperintölaitosten on aloitettava neuvottelut kollektiivista hallinnointia harjoittavien elinten kanssa tiettyjen kokoelmien levittämisestä. Lisäksi direktiivissä selvennetään, että ”lisenssin ehdoista sopimatta jättämistä ei pitäisi tulkita lisenssiratkaisujen puuttumiseksi”, toisin sanoen se, että lisenssineuvottelut eivät ole onnistuneet, ei poista velvollisuutta hankkia lisenssi. Siksi kulttuuriperintölaitoksille on olennaisen tärkeää, että lisenssineuvottelut johtavat myönteiseen lopputulokseen.

Tätä varten on tärkeää:

• Osallistu neuvotteluihin rakentavalla ajattelutavalla, unohtamatta uskoa, että lisenssin tekeminen voi olla epäreilua.
• Oletetaan, että yhteishallinnointiorganisaatio ymmärtää kulttuuriperintölaitoksen tehtävän ja on halukas tukemaan sitä eikä aloita neuvotteluja vilpillisessä mielessä.
• Määritetään ennen kokousta odotettu konkreettinen tulos, mukaan lukien parhaat ja huonoimmat skenaariot. Selvitä, haetko lisenssiä tiettyyn kokoelmaan vai aloitatko neuvottelut monista kokoelmista ja ymmärrät siten mahdolliset maksut.
• Jos lisenssi keskittyy tiettyyn kokoelmaan, tunne sen koko, materiaalin tyyppi, josta se on valmistettu, kaupalliset ”panokset”, joita oikeudenhaltijoilla voi olla, miten materiaalia yleensä jaetaan ja kuinka kauan esineiden kaupallinen käyttöikä yleensä on.
• Tutustutaan kollektiivista hallinnointia harjoittavaan elimeen kokoelman luonteeseen.

Mitä kulttuuriperintölaitoksen ja yhteishallinnointiorganisaation välisen myynnistä poistuneita teoksia koskevan lisenssin tekstin olisi sisällettävä?

Direktiivissä täsmennetään, että tehdessään lisenssejä myynnistä poistuneille teoksille yhteishallinnointiorganisaatioiden ja yhteishallinnointiorganisaatioiden ”olisi voitava vapaasti sopia lisenssien alueellisesta soveltamisalasta, mukaan lukien mahdollisuus kattaa kaikki jäsenvaltiot, lisenssimaksu ja sallitut käyttötarkoitukset”. Kulttuuriperintölaitosten kannalta on myös tärkeää varmistaa, että lisenssin teksti selkeyttää seuraavia näkökohtia:

Soveltamisalaan kuuluvat materiaalit eli kokoelmien tunnistaminen ja esimerkiksi sen tunnustaminen, että vapaasti käytettävissä olevat materiaalit eivät kuulu sen soveltamisalaan.

Sallitun hyödyntämisen tyyppi, jossa olisi ainakin ennakoitava, mikä on sallittua direktiivissä ja kansallisessa lainsäädännössä. Periaatteessa tämä kattaa jäljentämisen, jakelun, yleisölle välittämisen tai yleisön saataviin saattamisen ei-kaupallisten verkkosivustojen kautta. Voitaisiin harkita, että yksilöidään selkeästi verkkosivustot, joiden kautta materiaalia voidaan jakaa, esimerkiksi institutionaalinen verkkosivusto, kansallinen aggregaattori ja Europeana.

• Ajokortin voimassaoloaika.
• Selvennys siitä, että lisenssi ei ole yksinomainen.
• Luvan alueellinen soveltamisala.

Aineiston hyödyntämisestä perittävät maksut. Maksujen sopimiseen voidaan soveltaa erilaisia lähestymistapoja, kuten esimerkiksi maksua teoksen käyttökertaa kohti, kertakorvausta niin kauan kuin materiaalit ovat poissa myynnistä ja tekijänoikeuksien alaisia tai esimerkiksi vuosittaista indeksoitua maksua. Jos säännölliset maksut rasittavat kulttuuriperintölaitosta, on mahdollista pyrkiä kertamaksuun. Maksu olisi mukautettava teosten luonteeseen (esim. julkaistaanko ne vasta hiljattain vai ei).

Kenen puoleen käännyn, kun kyse on jäsenvaltioni ulkopuolelta tulevien teosten lisensseistä?

Direktiivin mukaan lupia ”on haettava yhteishallinnointiorganisaatiolta, joka edustaa jäsenvaltiota, johon kulttuuriperintölaitos on sijoittautunut”. Tämä koskee myös tilanteita, joissa kulttuuriperintölaitos aikoo asettaa saataville verkkoteoksia muista maista. Tällöin ne voivat ottaa yhteyttä kansalliseen yhteishallinnointiorganisaatioon, joka puolestaan voi olla yhteydessä toisessa jäsenvaltiossa toimivaan yhteishallinnointiorganisaatioon. Jotkin yhteishallinnointiorganisaatiot pohtivat parhaillaan, miten tästä prosessista voitaisiin tehdä helppo ja yksinkertainen.

Kuka voi kieltäytyä, miten ja milloin?

Direktiivissä säädetään, että kaikkien oikeudenhaltijoiden olisi voitava sulkea pois teostensa käyttö myynnistä poistuneiden teosten järjestelmässä ja että tämän olisi oltava mahdollista ”milloin tahansa, helposti ja tehokkaasti”. Oikeuksien haltijoiden olisi voitava jättäytyä soveltamisalan ulkopuolelle ”yleisesti tai erityistapauksissa” eli ”lisenssin myöntämisen tai kyseisen käytön aloittamisen jälkeen”.

Milloin toimielimen olisi jaettava tietoja EUIPOn portaalin kautta?

Tietoaineistoa, jonka kulttuuriperintölaitos haluaa asettaa yleisön saataville, koskevien tietojen jakaminen on pakollista vähintään kuusi kuukautta ennen tätä EUIPO:n kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten portaalin kautta. Kulttuuriperintölaitos voi jakaa tietoja EUIPOn portaalin kautta milloin tahansa, myös ennen kuin yhteishallinnointiorganisaation kanssa on tehty lisenssi.

Näiden tietojen jakaminen portaalin kautta toimii julkisuustoimenpiteenä, jotta oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus saada tieto kulttuuriperintölaitoksen aikomuksesta ja halutessaan kieltäytyä aiotusta käytöstä.

Lue lisää portaalin käytöstä.

Mitä tietosuojaselostetta minun tulisi käyttää?

Kun kulttuuriperintölaitos jakaa myynnistä poistuneita teoksia verkossa lisenssin saamisen jälkeen tai poikkeuksen ehtojen mukaisesti, se saattaa haluta jakaa oikeuksia koskevia tietoja kohteen rinnalla, jotta käyttäjät voivat ymmärtää, voivatko he käyttää materiaaleja ja missä määrin. Tämä on entistäkin tärkeämpää, kun kokoelmia jaetaan Europeanan kaltaisten aggregaattoreiden kautta, joissa standardoidun oikeuksia koskevan ilmoituksen käyttö on pakollista.

Koska kaupallisesta jakelusta poistuneet teokset on suojattu tekijänoikeudella, Rights Statements Consortiumin nykyisistä oikeuksia koskevista lausumista sopiva on In Copyright rights statement. Jos oikeudenhaltija on tuntematon, In Copyright - Rights-Holder(s) Unlocatable tai Unidentifiable -lausunto voi myös olla sopiva, vaikka on huomattava, että sitä ei tällä hetkellä tueta, kun tietoja yhdistetään Europeanan kanssa. Vaikka Rights Statements Consortium laati orpoteoksia koskevan erityisen lausunnon, Rights Statements Consortiumilla ei ole tällä hetkellä julkisia suunnitelmia vastaavan lausunnon laatimiseksi kaupallisesta jakelusta poistuneista teoksista.

Vaikka kulttuuriperintölaitos voi direktiivin mukaan jakaa esineen verkossa, mutta se ei voi sallia sen uudelleenkäyttöä, on huomattava, että digitaalisen kulttuuriperinnön käyttäjät voivat mahdollisesti hyötyä tekijänoikeutta koskevista poikkeuksista, joiden avulla he voivat käyttää tätä aineistoa esimerkiksi lainaustarkoituksiin, tutkimukseen tai opetukseen.

Voiko Europeana esittää kaupallisia teoksiaan?

Kyllä, Europeana voi esittää kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia, kunhan niiden asettaminen saataville verkossa on direktiivin säännösten ja kansallisen lainsäädännön mukaista. Tähän sisältyy aineiston ilmoittaminen myynnistä poistuneiden teosten portaalin kautta kuusi kuukautta ennen datan asettamista saataville Europeanan kautta. Datan tarjoajien on kuitenkin huomattava, että Europeana ei geoblokkaa sisältöä.

Vaikka Europeanan metatietorakenne ei tällä hetkellä tue EUIPO-portaalin tietuenumeron ilmoittamista digitaalisen kohteen rinnalla, aineistojen yhdistämistä tukeva ryhmä saattaa pyytää linkkiä EUIPO-portaalin tietoihin sen varmistamiseksi, että tämä vaatimus täyttyy. On myös huomattava, että Europeana ei tällä hetkellä tue minkään sellaisen datan maarajoitusta, johon sillä on pääsy.

Lisätietoja siitä, mitä oikeuksia koskevaa lausuntoa olisi käytettävä jaettaessa tietoja Europeanan kanssa, on kohdassa ”Mitä oikeuksia koskevaa lausuntoa minun olisi käytettävä?”.

Miten yksityishenkilöt voivat käyttää kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia, jotka on onnistuneesti digitoitu ja asetettu saataville verkossa?

Digitaalisen kulttuuriperinnön käyttäjät, joilla on pääsy myynnistä poistuneisiin teoksiin kulttuuriperintölaitoksen verkkosivuston kautta, voivat käyttää aineistoa vain siinä määrin kuin se on sallittua tekijänoikeutta koskevan poikkeuksen nojalla, esimerkiksi lainaustarkoituksiin. Kulttuuriperintölaitos ei voi antaa lupaa kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten käyttöön.

Jos tiettyä teosta ei voida käyttää (opt-out) sen jälkeen, kun se on jo asetettu ladattavaksi, ei ole mahdollista peruuttaa kopioita, joita käyttäjät saattavat tallentaa laitteisiinsa. Tämä olisi otettava huomioon sisältöpalveluja suunniteltaessa. Digitoituja kopioita voidaan tarvittaessa jakaa myös eri medioiden ja alustojen (kompaktilevy, USB jne.) kautta.

Näitä usein kysyttyjä kysymyksiä ovat kehittäneet Europeana-työryhmän jäsenet, jotka käsittelevät ulkopuolisia teoksia. Ne julkaistiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2022. Työryhmän tavoitteena on tarkastella näitä kysymyksiä ja suosituksia jatkuvasti vastauksissa. Kommentteja ja ehdotuksia voi lähettää osoitteeseen [email protected].

Usein kysyttyjen kysymysten tietoja ei tule käyttää ammattimaisena tai oikeudellisena neuvona (jos tarvitset erityistä neuvontaa, suosittelemme, että otat yhteyttä asianmukaisesti pätevään ammattilaiseen).

Vastuuvapauslauseke: International Federation of Reproduction Rights Organisations IFRRO on Europeana Out of Commerce Works -työryhmän aktiivinen jäsen, on antanut merkittävän panoksen keskusteluihin, myös näiden usein kysyttyjen kysymysten kehittämiseen, ja tekee tiivistä yhteistyötä Europeanan kanssa lisätäkseen jäsenistössään tietoisuutta kaupallisesta jakelusta poistuneista teoksista. Joistakin sisällöistä, kuten tietyistä usein kysytyissä kysymyksissä kuvatuista edunvalvonnasta ja toimintapoliittisista suosituksista, on kuitenkin eriäviä mielipiteitä.