Alla olevissa usein kysytyissä kysymyksissä käsitellään tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevan direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Niitä ovat kehittäneet Europeanan kaupan ulkopuolisia töitä käsittelevän työryhmän jäsenet.

Mitä kulttuuriperintölaitosten olisi edistettävä koko direktiivin täytäntöönpanon ajan?

Kulttuuriperintölaitoksia kannustetaan seuraamaan jäsenvaltioissaan käytäviä keskusteluja koko täytäntöönpanoprosessin ajan eli siksi, että niiden kansallinen lainsäätäjä tekee muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön saattaakseen myynnistä poistuneita teoksia koskevat säännökset vastaamaan tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä (CDSM-direktiivi) vahvistettuja säännöksiä.

Kannustamme kulttuuriperintölaitoksia erityisesti

• Kannatetaan sellaisten kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten määritelmää, jotka eivät koskaan sisälly kaupallisiin teoksiin ja jotka ovat vähintään yhtä selkeitä ja laajoja kuin direktiivin 8 artiklassa ja johdanto-osan 37 kappaleessa esitetyt määritelmät.
• Vastustaa sellaisten vaatimusten hyväksymistä, joita ei tunnusteta direktiivissä ja jotka koskevat ”kohtuullisia ponnistuksia” sen toteamiseksi, että teos on poissa myynnistä, 8 artiklan ja johdanto-osan 38 kappaleen mukaisesti. Lisävaatimukset voisivat johtaa raskaisiin tai kohtuuttomiin ehtoihin, jotka vaikeuttavat kulttuuriperintölaitosten järjestelmän noudattamista. Sen sijaan parhaista käytännöistä voidaan sopia sidosryhmävuoropuheluissa.
• Käytetään mahdollisuutta ottaa käyttöön määräajat, jotta voidaan yksinkertaistaa sen määrittämistä, mikä on pois kaupankäynnistä
• Varmistetaan direktiivin 8 artiklan ja johdanto-osan 31–36 ja 39–44 kappaleen mukaisesti, että tekijänoikeutta koskevaa poikkeusta sovelletaan, jos tietyntyyppistä teosta ja oikeutta varten ei ole riittävän edustavia yhteishallinnointiorganisaatioita. Kollektiivista hallinnointia harjoittavan elimen riittävän edustavuuden olisi perustuttava objektiivisiin kriteereihin. Selkeytetään, milloin yhteishallinnointiorganisaatiota on pidettävä riittävän edustavana.
• Kannustetaan sidosryhmien varhaiseen vuoropuheluun, jonka avulla kulttuuriperintölaitokset, yhteishallinnointiorganisaatiot ja oikeudenhaltijat voivat käydä rakentavaa vuoropuhelua työaloittain sen varmistamiseksi, että järjestelmä toimii käytännössä.

EBLIDA, IFLA, LIBER ja SPARC Europe antavat lisätietoja siitä, mitä kannattaa edistää koko direktiivin täytäntöönpanon ajan.

Miten myynnistä poistuneita teoksia koskevat säännökset liittyvät orpoteoksia koskevaan direktiiviin?

Kaupasta poistuneita teoksia koskevat säännökset vuoden 2019 CDSM-direktiivissä ja vuoden 2012 orpoteoksia koskevassa direktiivissä määritelty poikkeus ovat kaksi erillistä järjestelmää, joita kulttuuriperintölaitos voi käyttää tekijänoikeuden alaisen aineiston oikeuksien selvittämiseen. Kulttuuriperintölaitosten olisi arvioitava, mikä vaihtoehto soveltuu paremmin oikeuksien selvittämiseen tietyssä kokoelmassa, mutta on huomattava, että orpoteoksia koskevan poikkeuksen soveltamisala on rajoitetumpi ja sen käyttö on todennäköisesti paljon hankalampaa. Seuraavassa esitellään joitakin kunkin järjestelmän tärkeimmistä eroista:

• Soveltamisala: Orpoteoksia koskevaa poikkeusta sovelletaan vain tekstipohjaiseen, elokuvalliseen ja upotettuun tekijänoikeudella suojattuun aineistoon, jonka tekijöitä ei tunneta tai joiden tekijöitä ei voida paikantaa. Näin ollen se jättää pois asiaankuuluvat kulttuuriperintömateriaalit, kuten valokuvat ja muut materiaalit, joita ei ole upotettu. Sen sijaan kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia koskeviin säännöksiin sisältyy kaikenlaista aineistoa niin kauan kuin sitä ei ole koskaan hyödynnetty tai sitä ei enää hyödynnetä kaupallisesti. Suurin osa orpoteoksista on todennäköisesti myös pois myynnistä.
• Velvoitteet: Orpoteosten järjestelmä edellyttää (vaikeaa) huolellista hakua, jossa on luettelo pakollisista lähteistä ja velvollisuus kirjata hakutulokset. Tällaista ei ole kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia koskevissa säännöksissä, vaan ainoastaan ”kohtuullinen pyrkimys” todeta, että materiaalit ovat kaupallisesta jakelusta poistuneita.
• Poikkeus, lisenssi, korvaus/korvaus: orpoteosten järjestelmä perustuu tekijänoikeutta koskevaan poikkeukseen, josta ei periaatteessa makseta korvausta ja johon ei liity lisenssin saamista. Oikeudenhaltijan opt-out-mahdollisuus voi kuitenkin johtaa siihen, että kulttuuriperintölaitos maksaa korvauksen käytöstä. Myynnistä poistuneille teoksille olisi hankittava lisenssi, jos on olemassa riittävän edustava yhteishallinnointiorganisaatio. Poikkeusta sovelletaan, jos näin ei ole. Poikkeuksesta ei periaatteessa makseta korvausta, eikä opt-out-mahdollisuuden käytöstä makseta korvausta.

Miten kulttuuriperintölaitosten olisi lähestyttävä tilannetta, jossa myynnistä poistuneita teoksia koskevien säännösten saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on rajoittavampaa tai direktiivin vastaista?

Jos jäsenvaltio ei hyväksy joitakin direktiivissä säädettyjä pakollisia tai vähimmäisvaatimuksia, se ei täytä velvoitteitaan saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jos Euroopan komissio toteaa, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei ole vaatimusten mukaista, se voi haastaa asian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen.

Kulttuuriperintölaitoksille turvallisempi vaihtoehto on edistää koko täytäntöönpanoprosessin ajan sitä, että kaikki hyväksytään direktiivin mukaisesti. Jos tämä ei onnistu, kulttuuriperintölaitokset voisivat harkita seuraavia toimia:

• Käynnistetään vilpitön vuoropuhelu hallituksen kanssa niiden haasteiden korostamiseksi, joita virheellinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä aiheuttaa kulttuuriperintöalalle, ja pyydetään niiden korjaamista.
• Lähetetään Euroopan komissiolle kirje, jossa ilmoitetaan, että direktiivi on saatettu virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä.
• Tai viimeisenä keinona riitauttaa virheellinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä kansallisissa tuomioistuimissa.

Näitä usein kysyttyjä kysymyksiä ovat kehittäneet Europeana-työryhmän jäsenet, jotka käsittelevät ulkopuolisia teoksia. Ne julkaistiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2022. Työryhmän tavoitteena on tarkastella näitä kysymyksiä ja suosituksia jatkuvasti vastauksissa. Kommentteja ja ehdotuksia voi lähettää osoitteeseen [email protected].

Usein kysyttyjen kysymysten tietoja ei tule käyttää ammattimaisena tai oikeudellisena neuvona (jos tarvitset erityistä neuvontaa, suosittelemme, että otat yhteyttä asianmukaisesti pätevään ammattilaiseen).

Vastuuvapauslauseke: International Federation of Reproduction Rights Organisations IFRRO on Europeana Out of Commerce Works -työryhmän aktiivinen jäsen, on antanut merkittävän panoksen keskusteluihin, myös näiden usein kysyttyjen kysymysten kehittämiseen, ja tekee tiivistä yhteistyötä Europeanan kanssa lisätäkseen jäsenistössään tietoisuutta kaupallisesta jakelusta poistuneista teoksista. Joistakin sisällöistä, kuten tietyistä usein kysytyissä kysymyksissä kuvatuista edunvalvonnasta ja toimintapoliittisista suosituksista, on kuitenkin eriäviä mielipiteitä.