Alla olevissa usein kysytyissä kysymyksissä käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevaan direktiiviin liittyvään sidosryhmien vuoropuheluun. Niitä ovat kehittäneet Europeanan kaupan ulkopuolisia töitä käsittelevän työryhmän jäsenet.
Mitä sidosryhmävuoropuhelut ovat?
CDSM-direktiivin 11 artiklassa ja johdanto-osan 42 perustelukappaleessa todetaan, että hallitusten on kuultava ”oikeudenhaltijoita, yhteishallinnointiorganisaatioita ja kulttuuriperintölaitoksia kullakin alalla ennen kuin ne asettavat erityisvaatimuksia (...)” myynnistä poistuneiden teosten alalla.
Kunkin kansallisen hallituksen olisi käynnistettävä sidosryhmien vuoropuhelu, mitä todennäköisimmin sen jälkeen, kun direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Niiden olisi oltava alakohtaisia (erilaisia vuoropuheluja olisi käytävä rinnakkain), ja niissä olisi oltava edustettuina kulttuuriperintöala, yhteishallinnointiorganisaatiot ja oikeudenhaltijat.
Direktiivin mukaan näitä vuoropuheluja olisi käytettävä sopimaan mahdollisista parhaista käytännöistä sen määrittämiseksi, mitkä materiaalit ovat pois kaupankäynnistä; varmistettava toimilupien tarkoituksenmukaisuus, riittävyys ja julkisuus; ja taata oikeusvarmuus yhteishallinnointiorganisaatioiden edustavuuden ja teosten luokittelun osalta.
Sidosryhmien vuoropuheluista voi lukea lisää seuraavista kysymyksistä: Communia Guidelines ja Guide for Libraries and Library Associations by EBLIDA, IFLA, LIBER and SPARC Europe.
Mitkä ovat hyvät puitteet sidosryhmien väliselle vuoropuhelulle ja kenen pitäisi osallistua siihen?
Direktiivissä säädetään, että sidosryhmien vuoropuhelun on oltava alakohtaista. Sidosryhmien vuoropuhelujen jakaminen ryhmiin tekee niistä myös helpommin hallittavia. Keskusteluja voidaan käydä esimerkiksi kirjallisista teoksista, äänistä (äänitteistä), audiovisuaalisista teoksista, valokuvista, kuvataiteista, tietokannoista ja ohjelmistoista. Vuoropuhelujen säännöllisyydestä tai kestosta tai odotetuista tuloksista ei ole tietoa.
Kuten edellä olevassa kysymyksessä todetaan, jokaisessa vuoropuhelussa olisi oltava ainakin kulttuuriperintölaitosten, kollektiivista hallinnointia harjoittavien elinten (jos sellaisia on) ja oikeudenhaltijoiden edustajia. Kulttuuriperintöalaa voisivat edustaa alakohtaiset laitokset tai se voisi harkita henkilön nimittämistä tietystä laitoksesta. Asianomaisella henkilöllä olisi oltava vahvat tekijänoikeudelliset tiedot ja/tai tietämys sidosryhmien vuoropuheluissa mahdollisesti tehtävien päätösten käytännön vaikutuksista.
Direktiivissä ei suljeta pois mahdollisuutta kutsua muita organisaatioita, jotka voivat tarjota lisänäkemystä ja rikastuttaa keskustelua esimerkiksi tietyntyyppisten teosten kaupallisesta hyödyntämisestä.
Jos hallitus ei ole käynnistänyt sidosryhmien vuoropuhelua, vaikka direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, miten kulttuuriperintölaitokset voisivat edistää tällaista vuoropuhelua?
Sidosryhmien vuoropuhelun käynnistäminen on kaikkien jäsenvaltioiden velvollisuus, kuten CDSM-direktiivin 11 artiklassa säädetään. Jos hallitukset eivät käynnistä tätä prosessia, kulttuuriperintöjärjestöjen olisi otettava yhteyttä edustajiinsa kannustaakseen sidosryhmien vuoropuhelun järjestämistä.
Jos tämä ei onnistu, kulttuuriperintölaitokset voisivat edelleen pyrkiä edistymään ottamalla suoraan yhteyttä yhteishallinnointiorganisaatioihin ja oikeudenhaltijoiden edustajiin tilanteissa, joissa on selvää, että ne ovat todennäköisesti riittävän edustavia. Näiden organisaatioiden kanssa käytävän epävirallisen vuoropuhelun avulla voidaan jo vaihtaa tärkeitä tietoja – myös tulevien digitointihankkeiden lupamenettelyistä – ja pyrkiä yhteisymmärrykseen. Tällainen lähestymistapa, joka ei estäisi sopimuksen tekemistä virallisen, hallituksen järjestämän sidosryhmävuoropuhelun puitteissa, auttaisi edistämään digitointihankkeita koskevaa työtä ja tarjoaisi jonkin verran oikeusvarmuutta kulttuuriperintöjärjestöille.
Näitä usein kysyttyjä kysymyksiä ovat kehittäneet Europeana-työryhmän jäsenet, jotka käsittelevät ulkopuolisia teoksia. Ne julkaistiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2022. Työryhmän tavoitteena on tarkastella näitä kysymyksiä ja suosituksia jatkuvasti vastauksissa. Kommentteja ja ehdotuksia voi lähettää osoitteeseen [email protected].
Usein kysyttyjen kysymysten tietoja ei tule käyttää ammattimaisena tai oikeudellisena neuvona (jos tarvitset erityistä neuvontaa, suosittelemme, että otat yhteyttä asianmukaisesti pätevään ammattilaiseen).
Vastuuvapauslauseke: International Federation of Reproduction Rights Organisations IFRRO on Europeana Out of Commerce Works -työryhmän aktiivinen jäsen, on antanut merkittävän panoksen keskusteluihin, myös näiden usein kysyttyjen kysymysten kehittämiseen, ja tekee tiivistä yhteistyötä Europeanan kanssa lisätäkseen jäsenistössään tietoisuutta kaupallisesta jakelusta poistuneista teoksista. Joistakin sisällöistä, kuten tietyistä usein kysytyissä kysymyksissä kuvatuista edunvalvonnasta ja toimintapoliittisista suosituksista, on kuitenkin eriäviä mielipiteitä.