Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
CDSM-direktiivi aiheutti Ruotsissa paljon kiistaa, kun se hyväksyttiin vuonna 2019. Maassa, joka on ollut edelläkävijä internetin käytössä ja digitalisoinnissa, lehtikustantajien uudet lähioikeudet ja uudet vastuut verkossa tapahtuvasta jakamisesta katettiin suurella tyytymättömyydellä. Ruotsi oli yksi harvoista EU-maista, jotka äänestivät CDSM:ää vastaan Eurooppa-neuvostossa.
Pyrkiessään laatimaan tasapainoisen lakiehdotuksen Ruotsin hallitus valitsi kattavan ja osallistavan täytäntöönpanoprosessin. Noin sataa sidosryhmää pyydettiin antamaan palautetta artikkeli kerrallaan. Suuri osa sidosryhmistä oli kuitenkin joko yhteishallinnointiorganisaatioita tai verkkojakopalveluja. Wikimedia Sverige ja muutama muu loivat kulttuuriperintö- ja tutkimuslaitosten sekä kansalaisyhteiskunnan ja internetin käyttäjien verkoston tasapainottaakseen tätä ja saadakseen vahvemman äänen. Tämä oli tärkeä tapa rakentaa yhteistä tietämystä ja lisätä lainsäädännön vaikutusta ja tasoittaa tietä muun muassa 14 artiklalle, josta käytetään usein nimitystä ”julkisen alueen turvaaminen”, saavutetulle merkittävälle voitolle.
Täytäntöönpanon jälkeen hallitus käynnisti julkisen tutkimuksen, jossa tarkastellaan kaikkia Ruotsin tekijänoikeuslainsäädännön poikkeuksia ja rajoituksia marraskuuhun 2023 saakka.
Tekstin- ja tiedonlouhinta (TDM)
Uusi väliaikaisia suojajärjestelyjä koskeva poikkeus avaa suurelle yleisölle sekä tutkimus- ja kulttuuriperintölaitoksille uusia mahdollisuuksia valmistaa kappaleita ja kopioida kappaleita väliaikaisia suojajärjestelyjä varten. Ruotsin täytäntöönpano mahdollistaa myös väliaikaisten suojatoimenpiteiden suorittamisen ”valokuville” eli kuville, jotka eivät täytä omaperäisyyden kynnystä mutta joita suojataan Ruotsin tekijänoikeuslainsäädännön mukaisella lähioikeudella. Lisäksi täytäntöönpanossa tehdään selväksi, että kulttuuriperintö- ja tutkimuslaitosten, jotka ovat muiden laitosten integroituja osia, olisi voitava suorittaa väliaikaisia suojajärjestelyjä näiden poikkeusten nojalla.
Kulttuuriperinnön säilyttäminen
Kun aiemmissa säännöksissä sallittiin ainoastaan julkisten arkistojen ja kirjastojen kopioida kaikentyyppisiä teoksia pysyviin kokoelmiinsa säilytystarkoituksiin, poikkeusta laajennetaan nyt kattamaan kaikki kulttuuriperintölaitokset. Ne ovat yleisiä kirjastoja ja museoita, arkistoja sekä liikkuvaan kuvaan ja ääneen liittyvää kulttuuriperintöä käsitteleviä laitoksia. Siinä todetaan nimenomaisesti, että tämä poikkeus syrjäyttää kaikki sopimukset, joissa todetaan toisin. Päivitetyssä osiossa on jopa tietokoneohjelmistoja, jotka on aiemmin jätetty kopioinnin ulkopuolelle säilytystarkoituksessa.
Ainoastaan kansalliset ja kunnalliset arkistot sekä tietyt julkiset kirjastot ja tutkimuskirjastot saavat kuitenkin tehdä kopioita tekijänoikeudella suojatuista teoksista (tietokoneohjelmistoja lukuun ottamatta) muista syistä (kuten tutkimustarkoituksiin).
Digitaalinen ja rajat ylittävä opetustoiminta
Laajennetuilla kollektiivisilla lisensseillä on vahva asema Ruotsin tekijänoikeuksissa, toisin kuin monissa muissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä järjestelmä antaa yhteisille markkinajärjestelyille ”laajennetun” edustuksen ”valtuudet”: Yhteiset markkinajärjestelyt voivat myöntää lisenssejä teoksille, jotka eivät kuulu niiden valikoimaan, ja tekijöille, joita ne eivät edusta, tietyissä yhteyksissä. Ne, jotka haluavat saattaa teoksia yleisön saataviin, mutta joiden oikeuksia olisi muuten vaikea selvittää, voivat ottaa yhteyttä yhteiseen markkinajärjestelyyn.
Direktiivin 5 artiklassa säädetään poikkeuksesta, joka koskee tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttöä opetustarkoituksiin ilman lupaa, ja siinä tunnustetaan nimenomaisesti, että tällaista toimintaa voidaan harjoittaa rajojen yli. Ruotsin täytäntöönpano kattaa sekä digitaaliset että fyysiset välineet, mutta toisessa kohdassa todetaan, että poikkeusta ei sovelleta, jos markkinoilla on helposti saatavilla lupa, joka mahdollistaa nämä käyttötarkoitukset. Koska Ruotsin lisenssimarkkinat ovat hyvin kehittyneet, poikkeusta voidaan todennäköisesti soveltaa vain harvoissa tapauksissa.
Vaikka järjestelmä voi olla tehokas niille, joilla on varaa maksaa, se vaikeuttaa vähemmän varakkaiden tiedon saantia ja jakamista. Odotettavissa olevien luottotappioiden yleisyyden vuoksi joillakin CDSM-direktiivissä esitetyillä poikkeuksilla ja rajoituksilla, erityisesti koulutuksen osalta, on todennäköisesti vain vähän käytännön vaikutusta.
Kaupasta poistuneet teokset
Ruotsin täytäntöönpano antaa kulttuuriperintölaitoksille mahdollisuuden tehdä kopioita myynnistä poistuneista teoksista ja julkaista ne, jos asianomaisilla oikeudenhaltijoilla ei ole yhteisen markkinajärjestelyn edustajaa; jos aineisto julkaistaan ei-kaupallisella verkkosivustolla; jos sitä käytetään ei-kaupallisiin tarkoituksiin ja jos mahdollisten oikeudenhaltijoiden nimet on ilmoitettu.
Jos tällainen yhteinen markkinajärjestely on olemassa, myynnistä poistuneille teoksille voidaan soveltaa uudentyyppistä lisenssiä. Tämä lisenssi kattaa kaikenlaisten myynnistä poistuneiden teosten saatavuuden ja käytön kulttuuriperintölaitosten kokoelmissa, kun taas poikkeus koskee vain näiden teosten julkaisemista. Molemmissa kohdissa todetaan selvästi, että oikeudenhaltijat voivat kieltää teostensa julkaisemisen.
Direktiivissä edellytetään, että kulttuuriperintölaitosten, jotka hyödyntävät myynnistä poistuneita teoksia koskevaa poikkeusta, on julkaistava teoksia koskevat tiedot EUIPOn hallinnoimalla alustalla. Mielenkiintoista on, että Ruotsin hallitus korostaa, että tätä ei pitäisi pitää kyseisten teosten julkaisemista tai käyttöä koskevana vaatimuksena. Niiden mukaan ei voida pitää kohtuullisena jakaa tietoa kaikista portaalissa käytetyistä tai käytettävistä teoksista. Lisäksi ne väittävät, että kulttuuriperintölaitoksen ei pitäisi automaattisesti olla vastuussa portaalin päivittämisestä, kun käytöistä sovitaan ECL:n puitteissa; sen sijaan lisenssin osapuolet voivat sopia, että tämän tehtävän voi suorittaa yhteinen markkinajärjestely.
Esityksessä hallitus toteaa myös, että kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia koskevaan poikkeukseen olisi sisällytettävä valokuvat ja että teos voitaisiin määritellä kaupallisesta jakelusta poistuneeksi teokseksi, vaikka se olisi fyysisesti lainattavissa kirjastossa. Yhteisen markkinajärjestelyn riittävän edustavuuden osalta säännöt pysyvät muuttumattomina – organisaation on edustettava useita kyseisen luokan teosten oikeudenhaltijoita, jotka ovat käytössä Ruotsissa.
Julkinen alue
Kulttuuriperinnön näkökulmasta 14 artiklan täytäntöönpanon aiheuttamat muutokset – joita usein kutsutaan ”julkisen alueen turvaamiseksi” – ovat yksi suurista voitoista.
Ruotsin tekijänoikeuslailla on erityinen lähioikeus valokuvakuviin, joka eroaa valokuvateoksista. Valokuvateokset kuuluvat tavanomaisten tekijänoikeussäännösten piiriin, kun taas valokuvat, jotka eivät saavuta omaperäisyyden kynnystä, on suojattu lähioikeudella 50 vuoden ajan.
Täytäntöönpanon jälkeen tähän lähioikeuteen kuitenkin lisätään uusi poikkeus. Poikkeuksen mukaan lähioikeutta ei sovelleta, jos kuvan pääaiheena on taideteos, joka ei enää kuulu tekijänoikeuden piiriin. Poikkeuksella on suuri potentiaali Ruotsin kulttuuriperinnön digitoinnissa ja digitaalisessa levittämisessä, varsinkin kun on ollut melko yleinen käytäntö asettaa rajoittavia Creative Commons -lisenssejä digitoidulle vapaasti käytettävissä olevalle aineistolle.
Uudessa säädöstekstissä valitaan sana konstverk, jonka sanatarkka käännös olisi taideteos, joka on hieman laajempi kuin direktiivissä oleva bildkonstverk (kuvataideteos). Laajempi toteutus mahdollistaa laajemmat ja osallistavammat digitointikäytännöt, joissa otetaan nyt varmasti huomioon bildkonstverkin ja konstverkin välisen harmaan vyöhykkeen taidetyypit, kuten kansantaide, tekstiilitaide, käsityöt, lasinpuhallus, kaiverrukset ja mahdollisesti vanhat käsikirjoitukset, joissa on sekä tekstiä että kuvaa, sekä murtotyylinen typografia.
Koska 14 artikla on pantu täytäntöön poikkeuksena siihen liittyvään valokuvausta koskevaan oikeuteen, on kuitenkin epäselvää, kattaako se myös 3D-digitointikäytännöt.
Lue lisää
Ruotsin valtiopäiviltä, Ruotsin hallitukselta ja Ruotsin medianeuvostolta (kaikki ruotsiksi) voit lukea lisää CDSM-direktiivin saattamisesta osaksi Ruotsin lainsäädäntöä.
Jos haluat lisätietoja tekijänoikeuksista ja digitaalisesta kulttuuriperinnöstä, liity Europeanan tekijänoikeusyhteisöön ja lue CDSM Directive Pro -uutissarjamme.