Tietoja kaupallisista teoksista
Monilla kulttuuriperintölaitoksilla eri puolilla Eurooppaa on suuria kokoelmia teoksia, joilla on suuri kulttuuriarvo, mutta joilla ei enää ole (tai ei ole koskaan ollut) kaupallista arvoa. Koska nämä teokset voivat edelleen olla tekijänoikeuden alaisia, laitosten on pyydettävä lupaa saattaa ne yleisön saataviin. Tällaisen luvan tunnistaminen ja saaminen kaikilta oikeudenhaltijoilta edellyttää resurssi-investointeja, joita kulttuuriperintölaitokset eivät aina voi tehdä. Tekijänoikeusloukkauksen riskin vuoksi nämä teokset eivät useinkaan ole yleisön saatavilla.
Tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla annettuun direktiiviin (jonka Euroopan unioni hyväksyi toukokuussa) sisältyvät myynnistä poistuneita teoksia koskevat artiklat muodostavat kuitenkin oikeudellisen kehyksen, jolla poistetaan tarve poistaa myynnistä poistuneiden teosten yksilöllinen oikeuksien selvitys. Kulttuuriperintölaitos voi saattaa teoksia yleisön saataviin yhteishallinnointiorganisaatioiden (tekijänoikeustuloja tekijöiden puolesta keräävät yhteisöt) kanssa tehdyn tekijänoikeus- tai lisenssisopimuksen poikkeuksen nojalla. Jos sellaista organisaatiota ei ole olemassa sen tyyppisille teoksille, jotka voivat antaa lisenssejä teosten saataviin saattamiseen verkossa, sovelletaan poikkeusta tekijänoikeuteen.
Jos haluat ymmärtää yksityiskohtia, tutustu Paul Kellerin selittäjään tai direktiivin täytäntöönpanoa koskevaan Communia Guide for the Implementation of the Directive -oppaaseen.
Säännös kansallisella tasolla
Kaupan ulkopuolisia teoksia koskeva säännös helpottaa viime kädessä kulttuuriperintölaitosten mahdollisuuksia digitalisoida ja jakaa kaupan ulkopuolisia teoksia, mutta suuri osa näiden uusien sääntöjen onnistumisesta riippuu siitä, mitä kussakin maassa tapahtuu. Kansalliset lainsäätäjät voivat päättää muuttaa sen rajoittavaksi (ja lähes käyttökelvottomaksi) säännökseksi tai pikemminkin sellaiseksi, joka vastaa tehokkaasti kulttuuriperintöalan tarpeisiin.
Tärkeää on, että voit olla osa tätä päätöksentekoa: Direktiivissä säädetään, että hallitusten on kuultava kulttuuriperintölaitoksia (muun muassa) myynnistä poistuneista teoksista järjestämällä sidosryhmien vuoropuhelua. Tämä on tilaisuutesi kertoa hallituksellesi, mikä on sinulle tärkeää, kun kyse on kaupan ulkopuolisista teoista.
Osallistuminen sidosryhmien vuoropuheluihin
Uudessa tekijänoikeusdirektiivissä (katso 11 artikla!) todetaan, että hallitusten on kuultava ”oikeudenhaltijoita, yhteishallinnointiorganisaatioita ja kulttuuriperintölaitoksia kullakin alalla ennen erityisten vaatimusten asettamista” päättääkseen, mikä on myynnistä poistunut teos, ja järjestettävä säännöllisiä alakohtaisia keskusteluja ”myynnistä poistuneiden teosten lisenssien merkityksellisyyden ja käytettävyyden edistämiseksi”. Vähemmän tekniseltä kannalta tämä tarkoittaa sitä, että kulttuuriperintölaitoksia on kuultava siitä, miten määritellään, mikä on myynnistä poistunut teos, ja ne olisi kutsuttava keskusteluihin lupien riittävyydestä ja merkityksellisyydestä.
Hallituksen (sen tekijänoikeuksista vastaavan elimen, kuten kulttuuri- tai oikeusministeriön) olisi kutsuttava kulttuuriperintölaitokset osallistumaan näihin keskusteluihin. Jos et saa sellaista, ota yhteyttä asianomaisiin viranomaisiin ja ilmaise kiinnostuksesi. Tämän tekeminen ennen tätä prosessia on joka tapauksessa hyvä idea varmistaa, että hallitus tuntee sinut.
Panevat merkille ennen näitä keskusteluja seuraavat seikat:
- Olet sidosryhmä! Direktiivissä kulttuuriperintölaitoksia pidetään selkeästi sidosryhmänä, ja siinä säädetään myös, että näitä keskusteluja käydään alakohtaisesti. Ei ole mitään rajaa sille, kuinka monta instituutiota (alakohtaisesti tai yleisesti) voi osallistua keskusteluun - mitä enemmän, sitä hauskempaa!
- Valmistautukaa argumentteihinne. Tämä on epämiellyttävä totuus: Sinun täytyy sukeltaa hieman tekijänoikeuksien yksityiskohtiin. Tutustu nykyiseen lainsäädäntöön ja kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia koskeviin uusiin säännöksiin (direktiivin8–11 artikla tai yhteisön suuntaviivojen osuus kaupallisesta jakelusta poistuneista teoksista). Keskeisiä pohdittavia kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat: mitä toimia pidetään kohtuullisina sen määrittämiseksi, onko teos kaupankäynnissä? Kuuluvatko pitkäaikaiseen lainaan perustuvat työt näiden säännösten soveltamisalaan? Mikä on riittävän edustava yhteishallinnointiorganisaatio? Mitkä tekijät saavat ne edustamaan tiettyä luomisalaa ja tiettyjä oikeuksia? Mitä tapahtuu, jos yhteishallinnointiorganisaatio on riittävän edustava, mutta neuvottelut kulttuuriperintölaitoksen kanssa eivät onnistu eikä lupaa myönnetä?
- Valmistaudu neuvottelemaan lisensseistä. Lupien myöntämisestä käydään myös käytännön keskusteluja. Ovatko ehdotetut ehdot oikeudenmukaisia? Onko niistä vaikea sopia? Siitä on hyvä keskustella. Ole valmis kohtaamaan vahvoja näkemyksiä ja neuvottelemaan. Myös direktiivin täytäntöönpanoa koskevassa Communia Guide for the Implementation of the Directive -oppaassa on lisää vinkkejä ja tarkempaa tietoa.
Kaikkien maiden kulttuuriperintöalan ammattilaiset on otettava mukaan näihin kuulemisiin vastausten löytämiseksi. Sen varmistaminen, että käytössä on riittävät säännökset ja että lainsäädäntö on selkeää ja yksinkertaista, helpottaa lain käyttöä ja tulkintaa jälkikäteen.
Kulttuuriperintöalan ammattilaisina sinulla on mahdollisuus tuoda pöydälle käytännön kokemusta ja päivittäisiä kamppailuja kaupallisista teoksista ja tekijänoikeuksien selvittämisestä. Sinä, paremmin kuin kukaan muu, voit arvioida, mikä ratkaisu on sopivin.
Jos sinulla on kysyttävää tai jos olet jo osallistunut näihin keskusteluihin ja haluat jakaa ne muiden kanssa, ota meihin yhteyttä.