Orpoteokset ja kulttuuriperinnön musta aukko
Orpoteokset (joihin viitataan laajassa merkityksessä eikä välttämättä orpoteoksia koskevassa direktiivissä) ovat tekijänoikeudella suojattujateoksia, joiden oikeudenhaltijoita ei tunneta tai joita ei voida jäljittää. EU:n kulttuuriperintölaitoksissa on todennäköisesti satoja miljoonia orpoteoksia, joiden osuus kokoelmaesineistä on joskus jopa 40–50 prosenttia. Orpoteokset ovat luonteensa, tekijänoikeuslainsäädännön vaatimusten ja tarkoitukseen sopivien ratkaisujen puuttumisen vuoksi valtava ongelma kulttuuriperintölaitosten omistaman omaisuuden laajamittaisessa digitoinnissa ja julkaisemisessa (myös verkossa) kaikkialla Euroopassa. Orpoteosten saatavuuden puute on luonut kulttuuriperintöön mustan aukon.
Riskienhallinta on jo vuosien ajan tarjonnut kulttuuriperintölaitoksille ainoan mahdollisen vaihtoehdon asettaa orpoteoksiaan saataville verkossa. Vuonna 2012 annettu orpoteoksia koskeva direktiivi oli merkittävä edistysaskel, sillä se tarjosi ratkaisun, jolla autettiin avaamaan kulttuuriperintölaitosten hallussa olevien orpoteosten saatavuus verkossa kaikkialla EU:ssa ja helpotettiin niiden kokoelmien aarteiden laajamittaista digitointia. Se edellyttää kohtuullisia hakuja sen selvittämiseksi, voitaisiinko oikeudenhaltijat paikantaa, ja jos näin ei ole, kulttuuriperintölaitokset voivat rekisteröidä orpoteostensa tiedot EUIPOn orpoteostietokantaan. Kun tämä on tehty, orpoteoksia voidaan julkaista verkossa pienellä riskillä.
Riskienhallinnan jatkuva merkitys
On valitettavaa, että useiden seikkojen vuoksi EU:n orpoteoksia koskevaa direktiiviä ei ole käytetty niin laajasti kuin toivottiin, ja riskienhallinta on edelleen tärkeä näkökohta laitoksille, myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja kaikkialla EU:ssa, jotka eivät käytä orpoteoksia koskevaa direktiiviä. Ennen kuin Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta 1. tammikuuta 2021, Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuuriperintölaitokset olivat käyttäneet orpoteoksia koskevaa direktiiviä julkaistakseen joitakin orpoteoksiaan verkossa. Kun EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävät tekijänoikeusjärjestelyt lopetettiin, Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuuriperintölaitokset, jotka olivat jo käyttäneet orpoteoksia koskevaa poikkeusta, eivät enää voineet käyttää sitä orpoteosten verkossa tapahtuvan toisintamisen perustana eivätkä enää voineet harkita sen käyttöä orpoteostensa tulevissa verkkojulkaisuissa.
EU:n tekijänoikeusdirektiivi sisältää tärkeitä säännöksiä ja poikkeuksia kulttuuriperintölaitoksille, kirjastoille ja arkistoille, jotka mahdollistavat myynnistä poistuneiden teosten, myös orpoteosten, kopioinnin verkossa. Vaikka EU-maat panevat parhaillaan täytäntöön tekijänoikeusdirektiiviä, Yhdistyneen kuningaskunnan instituutiot eivät valitettavasti voi hyötyä näistä säännöksistä, koska Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta ja päättää olla panematta täytäntöön EU:n tekijänoikeusdirektiiviä. Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ylläpitämä orpoteosten lisensointijärjestelmä kattaa vain orpoteosten käytön Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mikä ei poista oikeudellista riskiä kokonaan, jos jotain asetetaan saataville verkossa ja on siten saatavilla ja käytössä muusta maasta kuin Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Näin ollen Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n laitosten, jotka eivät käytä orpoteoksia koskevaa direktiiviä, riskinhallinnasta tulee entistäkin tärkeämpi näkökohta niiden orpoteosten saatavuuden avaamisessa.
Riskienhallinnan tarkistuslista
On tärkeää korostaa, että riskienhallinta on institutionaalinen valinta. Se on aina harkittava huolellisesti mahdollisten riskien ja kustannusten varalta, ja se on dokumentoitava. Jos oppilaitoksesi päättää toisintaa orpoteoksiaan, seuraava riskinarviointia koskeva tarkistuslista voi olla hyödyllinen:
Pidä kirjaa kaikista yrityksistä ottaa yhteyttä oikeudenhaltijoihin.
Orpoteosten kappaleen valmistamiseen liitetään attribuutiolauseita, jos ne ovat tiedossa.
Otetaan käyttöön ilmoitus- ja poistamisperiaatteet ja -menettelyt, jotka mahdollistavat orpoteosten poistamisen, jos oikeudenhaltijat ilmoittautuvat.
Toista kuvia matalalla resoluutiolla.
Arvioidaan orpoteosten jäljentämiseen liittyviä erityisiä riskejä tapauskohtaisesti esimerkiksi teoksen tyypin, kohteen ja iän mukaan, jotta voidaan vähentää korkean profiilin oikeudenhaltijoiden ilmoittautumisriskiä.
Rajoita kaikki käyttö "Ei-kaupalliseen tutkimukseen tai yksityiseen opiskeluun".
Laita rahaa sivuun, jos oikeudenhaltijat ilmoittautuvat ja/tai ottavat vakuutuksen
Suorita kohtuullisia hakuja. Näitä voivat olla esimerkiksi kuvantunnistusohjelmistot, jotka käyttävät ilmaisia sivustoja, kuten TinEye ja Advanced Google Search.
Tarkista tekijästä julkaistujen teosten/näyttelyluetteloiden kuittaukset ja muistiinpanot.
Tarkista internetistä tiedot aineiston luojasta ja pidä tarvittaessa kirjaa kaikista hauista.
Katso Internetissä olevasta WATCH-tiedostosta tietoja taiteilijoista ja kirjailijoista (kirjoitettu WATCH-sovelluksenkautta).
Tarkista muut organisaatiot, joilla saattaa olla hallussaan kyseisen taiteilijan/luojan teoksia, ja ota heihin yhteyttä selvittääksesi, voivatko ne antaa tietoja oikeudenhaltijasta.
Tarkista yhteisvalvontajärjestöiltä.
Selvitetään, onko oikeudenhaltija lainannut/velannut/antanut teoksen. Jos vastaus on kyllä, voiko aineiston antanut henkilö antaa oikeudenhaltijalle yhteystietoja?
Tarkista, säilytetäänkö aineistoa kuvakirjastossa vai arkistovalokuvaustoimistossa.
Tarkista, onko työtä tehnyt akateeminen henkilö, opiskelija, tukihenkilö tai muu organisaatioosi suoraan (tai välillisesti) liittyvä henkilö.
Sijoita ilmoitus asianomaiseen ammattijulkaisuun tai -lehteen oikeudenhaltijan jäljittämiseksi.
Jos taiteilija tai kirjailija asuu edelleen, voit ehkä löytää heidän yhteystietonsa online-hakemistotiedustelujen kautta.
Jos haluat lisätietoja tekijänoikeuksista ja kulttuuriperintöalasta, liity Europeanan tekijänoikeusyhteisöön Europeana Network Associationin kautta!