Europe at Work tuo yhteen tarinoita henkilökohtaisesta työelämästämme sekä arkistomateriaalia teollisesta ja työhön liittyvästä perinnöstä. Kun tarkastelemme työelämäämme, voimme näyttää opiskelijoille ja oppijoille, että nykyinen työelämämme on rikas ja monipuolinen ja kertoo tarinan teknologisista ja yhteiskunnallisista muutoksista ajan myötä.
Tässä sarjassa tarkastellaan, miten EUROCLIO käyttää teollisen perinnön aineistoa oppimateriaalien luomiseen opettajille Historiana-portaalissaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan heidän Age of Synergies -lähdekokoelmaansa, joka kannustaa opiskelijoita tutkimaan historiallisen syyn ja seurauksen monimutkaista vuorovaikutusta.
Synergioiden aikakauden historialliset aiheet
Historianan kokoelma Synergioiden aikakausi koostuu (Europeanan kokoelmista peräisinolevasta) aineistosta, joka käsittelee vuosina 1870–1914 tapahtunutta toista teollista vallankumousta. Tänä aikana fossiilisia polttoaineita käyttävän höyryvoiman ja sähkön käytön lisääntyminen johti merkittäviin muutoksiin tuotannossa, viestinnässä ja liikenteessä. Nämä muutokset puolestaan johtivat väestökehitykseen ja lisääntyvään globalisaatioon. Tällaiset energiankäytön innovaatiot ovat johtaneet siihen, että ajanjaksoa on luonnehdittu ”synergioiden aikakaudeksi”.
Tämän lähdekokoelman tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään eri energiankäyttöjen välisiä yhteyksiä, miten he ovat vaikuttaneet toisiinsa ja mitä seurauksia teknologisella innovaatiolla voi olla. Se tutkii myös kumulatiivisen syy-yhteyden käsitettä, jonka ekonomisti Gunnar Myrdal kehitti vuonna 1956. Teoria viittaa siihen, että muutos on seurausta useiden tärkeiden syiden välisestä vuorovaikutuksesta, joka ei vain ole sama, vaan nopeuttaa ja lisää toisiaan. Tämä syyn ja seurauksen ymmärtäminen voi auttaa opiskelijoita tutkimaan toista teollista vallankumousta.
Miten synergioiden ikää opetetaan?
Historianan synergioiden aikakautta koskevan lähdekokoelman lisäksi he ovat kehittäneet verkko-oppimistoiminnan, jossa hyödynnetään digitoitua teollisuusperintöaineistoa ja autetaan opiskelijoita tutkimaan kumulatiivista syy-yhteyttä ja toisen teollisen vallankumouksen kehitystä. Toiminnassa heitä pyydetään tutkimaan historiallisen syyn ja seurauksen välistä suhdetta johdonmukaisen selostuksen laatimiseksi kauden synergioista.
Toiminnan ensimmäisessä osassa opiskelijat käyttävät lajittelutyökalua yhdistääkseen eri lähteet (jotka edustavat kehitystä, kuten sähkön käytön lisääntymistä ja muutoksia liikenteessä, viestinnässä ja väestössä) suorilla ja epäsuorilla yhteyksillään. Esimerkiksi sähkö johti suoraan sähkömoottorin keksimiseen (suora), mikä puolestaan johti muutoksiin liikenteessä (epäsuora). Opiskelijat voivat tiivistää havaintonsa lyhyeen kappaleeseen.
Toisessa osassa opiskelijat tarkastelevat uudelleen lähteitä ja käyttävät priorisointityökalua pohtimaan kunkin kehityksen merkitystä suhteessa muihin. Mitä merkittävämpi kehitys on, sitä suuremmat opiskelijat voivat tehdä sen.
Kolmannessa ja viimeisessä osassa opiskelijat käyttävät jälleen lajittelutyökalua lähteiden uudelleentarkasteluun. Niiden on luotava yhteyksiä eri kehityskulkujen välille muodostaakseen johdonmukaisen kertomuksen toisen teollisen vallankumouksen aikana tapahtuneesta kumulatiivisesta syy-yhteydestä. Opettaja voisi käyttää tätä osaa oppimistoiminnasta keskustelemaan historian monimutkaisesta ja konstruktivistisesta luonteesta tieteenä.
Tutustu teolliseen perintöön Europeanan kokoelmissa ja löydä lisää opetusresursseja, kuten yksiköitä, lähdekokoelmia ja eLearning-toimintaa Historianan verkkosivustolta.