Frankfurt, 11. lokakuuta 2018 – Mitkä ovat parhaat tavat tukea teknologiavetoista innovointia Euroopan, kansallisella ja alueellisella tasolla? Mitä tapahtuu, jos me yhteiskuntana emme toimi nyt? 14 eurooppalaista kumppania esitteli tänään uuden kulttuurialan ja luovien toimialojen innovoinnin tukemista koskevan eurooppalaisen manifestinsa THE ARTS+ -festivaalin lehdistötilaisuudessa.
Euroopan luovat alat vaativat nyt ensimmäistä kertaa yhdessä laajamittaista tukea kulttuuri-innovaatioille. Samalla ne ovat varoittaneet ankarasti, että ilman tällaista tukea alan – kuten journalismin, yleisradiotoiminnan, kulttuuriperinnön ja julkaisutoiminnan – menestys on uhattuna lähitulevaisuudessa. Kuten 14 kumppania toteavat manifestissaan: ”Kulttuuri on yksi Euroopan suurimmista voimavaroista. Suuren teknologisen muutoksen aikakaudella Eurooppa tarvitsee kuitenkin tehokkaamman innovaatiostrategian kulttuurialaa ja luovia toimialoja varten. Tällä hetkellä suurten kaupallisten alustojen logiikka muokkaa Euroopan markkinoiden lisäksi myös sen yhteiskuntia. Kulttuuri auttaa meitä ymmärtämään maailmaamme, ja sen pitäisi tarjota moraalinen kompassi teknologialle. Kulttuurin voimaannuttamiseksi tässä tehtävässä ja kansalaisten voimaannuttamiseksi hyödyntämään kulttuuria parhaalla mahdollisella tavalla tarvitaan laajaa julkista tukea kulttuuri-innovaatioille, mutta tällaista tukea ei tällä hetkellä ole.”
”Luovien alojen ja kulttuuriteollisuuden sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen merkitys on valtava”, totesi Euroopan parlamentin jäsen Christian Ehler tämänpäiväisessä lehdistötilaisuudessa. ”Ne ovat keskeinen ala Euroopassa – suurempi kuin esimerkiksi auto- tai kemianteollisuus, kun tarkastellaan niiden vaikutusta työpaikkoihin. On aika käsitellä näitä aloja keskeisenä alana, antaa niille niiden ansaitsema merkitys ja asettaa ne innovaatiopolitiikan keskiöön Euroopan tasolla.” Ehler oli myös toinen esittelijä Euroopan parlamentin mietinnössä, jossa – jo vuoden 2016 lopussa – vaadittiin johdonmukaista eurooppalaista politiikkaa luovia aloja varten ja korostettiin alojen merkitystä luotaessa ”yli 12 miljoonaa kokoaikaista työpaikkaa, joiden osuus EU:n työvoimasta on 7,5 prosenttia ja jotka tuottavat noin 509 miljardin euron lisäarvon bruttokansantuotteeseen (5,3 prosenttia EU:n kokonaisbruttoarvonlisäyksestä)”. Manifesto tukee Euroopan parlamentin mietinnössä esitettyjä vaatimuksia ja kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön johdonmukaisen innovaatiopolitiikan luovia aloja varten Euroopan, kansallisella ja alueellisella tasolla.
”Tekoälyn kaltaiset uudet radikaalit teknologiat ovat murroksessa, ja jos haluamme säilyttää kilpailuetumme kulttuuriperinnön alalla, meidän on tehtävä syvällisiä sitoumuksia ja investointeja digitaaliseen tulevaisuuteemme, Europeanan kaltaisiin infrastruktuureihin tai vaarana on, että meistä tulee Piilaakson digitaalisia siirtomaita. Tämä edellyttää, että Euroopan unioni tekee uuden rohkean ja valistuneen päätöksen: edistetään jälleen kerran digitalisaatiota omilla ehdoillamme, jotta voimme edelleen antaa kulttuurialallemme mahdollisuuden hyödyntää tätä potentiaalia sisältä käsin”, sanoi Europeana Foundationin pääjohtaja Harry Verwayen.
”Vaikka luovilla aloilla ja kulttuurialalla on paljon innovatiivisia aloitteita ja startup-yrityksiä, hyvin harvat niistä saavuttavat riittävän mittakaavan, jotta niillä olisi suurempi vaikutus yhteiskuntaan tai markkinoihin”, totesi Holger Volland, joka on yksi THE ARTS+ -hankkeen perustajista.” Teknologian ja kulttuurin välinen kuilu kasvaa. Kulttuurilla ja sen myötä yhteiskunnalla on vaikeuksia kuroa umpeen teknologisen innovoinnin eksponentiaalista vauhtia.”
Italian Fitzcarraldo-säätiön puheenjohtaja ja THE ARTS+:n strateginen kumppani Ugo Bacchella totesi, että tarvitaan räätälöityjä investointeja ja rakenteellista tukea, jotta voimme hyötyä täysimääräisesti teknologiavetoisista innovaatioista ja jotta kulttuurituotannon ja -jakelun innovaatioilla voidaan tuoda enemmän kulttuuria kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Näin voidaan hyödyntää kulttuurista monimuotoisuutta parhaalla mahdollisella tavalla ja päästä eroon kulttuurialojen hajanaisuudesta.”
Viime kuukausien aikana 14 eurooppalaista kumppania on tehnyt yhteistyötä määrittääkseen luovien alojen innovoinnin merkittävimmät rakenteelliset esteet ja löytääkseen parhaat ratkaisut johdonmukaista strategiaa varten. Tulos – manifesti – esiteltiin ensimmäistä kertaa eilisessä THE ARTS+ Innovation Summit -tapahtumassa yli sadan kansainvälisen kulttuurin, teknologian, politiikan ja liike-elämän asiantuntijan läsnä ollessa.
Manifestissa yksilöidyt suurimmat innovoinnin esteet:
1. Toimiala-, kieli- ja maajakoa heijastava pirstaloituneisuus ja siiloajattelu ovat erittäin tärkeitä huolimatta siitä, että monialainen ja rajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevan tärkeää.
2. Investointien, rahoituksen ja rahoituksen yleinen puute: vähäiset investoinnit tulevat ulkopuolisilta sijoittajilta, ja huomattavan laajaa julkista rahoituspolitiikkaa on harvassa.
3. Luovien alojen erityispiirteitä ja niiden vaikutusta innovointiin ei ole helppo mitata eikä ymmärtää. Poliittiset päättäjät eivät ole vielä tunnustaneet niitä.
4. Tekniset ja yrittäjätaidot ovat heikosti integroituneet.
5. Arvoverkostot ovat muuttumassa, mikä tuo tarvetta uusille arvoille ja liiketoimintamalleille.
6. Kulttuuri ja luovuus ovat yhä globaalimmassa kontekstissa, mutta kulttuurisilla ja poliittisilla toimijoilla on usein edelleen paikallinen ajattelutapa.
Manifestissa ehdotetaan seuraavia tukitoimenpiteitä kulttuurialalle ja luoville toimialoille:
1. Tunnustetaan alojen lähentyvä ja hybridirakenne ja otetaan käyttöön selkeämpiä politiikkoja niiden innovointipotentiaalin tukemiseksi.
2. Nostetaan kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin tehtävät julkiset investoinnit tasolle, joka sopii niiden merkitykseen keskeisenä alana, ja räätälöidään rahoitusohjelmat niiden tarpeisiin.
3. Tehdään sektoreihin tehtävistä investoinneista houkuttelevampia vahvistamalla vaihtoehtoisia investointimuotoja ja mahdollistamalla uusia tulonlähteitä.
4. Vahvistetaan vuoropuhelua politiikan, kulttuurin, teknologian ja teollisuuden sidosryhmien sekä välittäjien, tutkimustoimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä.
5. Tuetaan innovoinnin laajempaa määritelmää niin, että se kattaa myös ”pehmeän” innovoinnin.
6. Vahvistetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen kansainvälistä luonnetta vahvistamalla ylikansallisten politiikkojen ja innovointia tukevien toimenpiteiden roolia erityisesti EU:n tasolla.
Kulttuurialan ja luovien toimialojen innovoinnin tukemista koskeva eurooppalainen manifesti on tulos 10. lokakuuta 2018 järjestetystä ARTS+-innovaatiohuippukokouksesta, joka järjestettiin osana ALDUS-verkostoa (eurooppalaisten kirjamessujen verkosto, www.aldusnet.eu)ja jota yhteisrahoitetaan Euroopan unionin Luova Eurooppa -ohjelmasta.
Manifesto-julkaisun strategisia kumppaneita ovat Fitzcarraldo Foundation/ArtLab ja European Creative Business Network (ECBN)/Euroopan luovan talouden keskus (ecce). Yhdessä ARTS+:n kanssa he olivat Manifestin alullepanijoita. Muita ohjelmakumppaneita ovat Euroopan kustantajien liitto (Federation of European Publishers), Börsenverein des Deutschen Buchhandels (Saksan kustantajien ja kirjakauppiaiden yhdistys) Italian kustantajien yhdistys AIE; Europeana-säätiö; NEMO (Euroopan museojärjestöjen verkosto) ja Studies in Media, Innovation and Technology (SMIT), tutkimusryhmä Brysselin vapaassa yliopistossa (VUB), osa tutkimusverkostoa imec (Flanderi) ja kumppani EU:n rahoittamassa MediaRoad-hankkeessa. Verkoston kumppaneita ovat Fundación Germán Sánchez Ruipérez, Deutscher Museumsbund e.V.; Saksan Unesco-komissio; I3, Euroopan komission rahoittama koordinoitu tukitoimi (jota edustaa T6-ekosysteemit) Uusi eurooppalainen media (NEM), EU:n rahoittaman VitalMedia-hankkeen kumppani ja World Association of Newspapers and News Publishers (WAN-IFRA) Global Alliance for Media Innovation -yhteenliittymänsä kautta.
Manifesti löytyy täältä.
QUOTES BY ARTS+ INNOVATION SUMMIT PARTNERS & SPEAKERS
”Ilman riittävää tukea niiden jatkuvalle teknologiselle ja digitaaliselle kehitykselle museot eivät pysty hyödyntämään koko potentiaaliaan, ja ne ovat vaarassa tulla merkityksettömiksi suurelle osalle yhteiskuntaa.” David Vuillaume, Euroopan museojärjestöjen verkoston (NEMO) puheenjohtaja ja johtaja Deutscher Museumsbund, [email protected]
”Tekoälyn kaltaiset uudet radikaalit teknologiat ovat murroksessa, ja jos haluamme säilyttää kilpailuetumme kulttuuriperinnön alalla, meidän on tehtävä syvällisiä sitoumuksia ja investointeja digitaaliseen tulevaisuuteemme, Europeanan kaltaisiin infrastruktuureihin tai vaarana on, että meistä tulee Piilaakson digitaalisia siirtomaita. Tämä edellyttää, että Euroopan unioni tekee uuden rohkean ja valistuneen päätöksen: edistetään jälleen digitalisaatiota omilla ehdoillamme, jotta voimme edelleen antaa kulttuurialallemme mahdollisuuden hyödyntää tätä potentiaalia sisäisesti.” Harry Verwayen, pääjohtaja, Europeana Foundation, [email protected]
”Euroopan on aika ottaa käyttöön kirja-alan ja yleensä luovien alojen innovointia tukevia politiikkoja, jotka todella heijastavat niiden roolia ja potentiaalia, samalla kun tunnustetaan niiden tarpeet ja erityispiirteet.” Rudy Vanschoonbeek, Euroopan kustantajien liiton (FEP) puheenjohtaja
”Esimerkit, kuten startup-yrityskiihdyttämö Contentshift tai saksalaisen kustannusalan yhteistyössä tieto- ja viestintätekniikan kanssa kehittämä eBook-ekosysteemi Tolino, kuvaavat kiinnostusta kirjojen kustannusalan innovointiin. Sisällön monimuotoisuuden ja laadun varmistamiseksi tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin kipeästi tehokasta taloudellista ja rakenteellista tukea innovoinnille.” Cigdem Aker, Head of Strategy & Innovation, Börsenverein des Deutschen Buchhandels (Saksan kustantajien ja kirjakauppiaiden yhdistys), [email protected]
”Kirja-alalla olisi suuria mahdollisuuksia, jos käytössä olisi asianmukaiset innovointia tukevat politiikat. Tarvitsemme tätä tukea ensinnäkin innovatiivisten kumppanuuksien luomiseen kirjastojen ja koulujen kanssa, jotta voidaan puuttua lukutottumusten muutoksiin, ja toiseksi sellaisten strategioiden luomiseen, joilla torjutaan valtavien teknologiayritysten alustamallin voimaa.” Luis González, Fundación Germán Sánchez Ruipérezin (Espanja) johtaja, [email protected]
”Teollisuuden julkaiseminen edellyttää sekä sääntöjä että välineitä: Viime kuukausina keskustelussa keskityttiin ensimmäiseen eli tekijänoikeusdirektiiviin. On aika tarkastella myös jälkimmäistä: innovoinnin tukeminen kaikilla luovilla aloilla. CULT-valiokunnan eilinen äänestys on erittäin lupaava: parlamentti ehdottaa varojen osoittamista luovien alojen tukemiseen ja keskeisillä aloilla, kuten tekijänoikeuksien hallinnoinnissa ja saavutettavuudessa. Toivomme, että tätä suuntaa noudatetaan seuraavissa vaiheissa.” Piero Attanasio, AIE:n (Italian kustantajien yhdistys) Eurooppa-asioista sekä tutkimuksesta ja innovoinnista vastaava johtaja, [email protected]
”Platformisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat yhä enemmän eurooppalaisten media-alan toimijoiden rooliin kansainvälisessä kilpailussa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kulttuuriala ja luovat alat tarvitsevat parempaa tukea EU:n toimielimiltä – erityisesti kun on kyse sellaisten kestävien liiketoimintamallien kehittämisestä, joiden avulla pienet ja keskisuuret eurooppalaiset toimijat voivat kilpailla tasapuolisin toimintaedellytyksin suurten alustojen kanssa. Nämä kysymykset olisi otettava hyvin selkeästi huomioon myös seuraavassa EU:n talousarviossa (2021–2027), josta keskustellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja Eurooppa-neuvostossa." Simona De Rosa, vanhempi tutkija, T6 Ecosystems, [email protected]
”Alustavetoisessa digitaalisessa tulevaisuudessa innovatiiviset eurooppalaiset media-alat ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että kansalaisilla on mahdollisuus saada monipuolista sisältöä. Tämä on mahdollista vain lisäämällä tukea Euroopan, kansallisella ja paikallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset näille aloille.” Heritiana Ranaivoson, vanhempi tutkija, Studies imec-SMIT-VUB, [email protected]
"Kulttuuri ja teknologia ovat ihmisen luomuksia, joilla on yhteinen DNA. Tässä mielessä kulttuuriala on otettava täysimääräisesti mukaan digitaaliseen ympäristöön. Ei vieraan maan kävijöinä, vaan yhteiskunnallisina toimijoina, jotka väittävät, mikä on heidän oikeutensa." Octavio Kulesz, pääkirjoitus Teseo / Unescon asiantuntija, [email protected]
”Viimeisimmät innovointia tukevat politiikat ja ohjelmat ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan kulttuurialalle ja luoville toimialoille. Merkittävien toimien on kohdistuttava poliittisen päätöksenteon nykyaikaistamiseen siten, että tehdään intensiivistä yhteistyötä siilojen välillä ja alan konkreettisten tarpeiden pohjalta. Tarvitaan pitkäaikaista ja luotettavaa yhteistyötä. Tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia tukiohjelmia koskeviin tärkeimpiin keskusteluihin on sisällyttävä digitaalinen maailma, maailmanlaajuiset yhteydet sekä vaihdon ja yhteistyön tehostaminen.” Sylvia Amann, inforelais, EU:n ja OMC:n asiantuntijaryhmän yhteispuheenjohtaja, [email protected]
> Lisää lehdistötiedotteita täällä >https://www.buchmesse.de/en/press/press-releases
> Lisää lehdistökuvia täällä >https://www.buchmesse.de/en/press/press-material
Frankfurter Buchmesse
on kansainvälisen kustannusalan suurin messutapahtuma, johon osallistuu yli 7 300 näytteilleasettajaa 102 maasta, noin 286 000 kävijää, yli 4 000 tapahtumaa ja noin 10 000 akkreditoitua toimittajaa ja bloggaajaa. Se tuo myös yhteen keskeisiä toimijoita koulutuksen, elokuvan, pelien, STM: n, akateemisen julkaisutoiminnan ja yritystiedon aloilta. Vuodesta 1976 lähtien kirjamessuilla on ollut vuosittainen kunniavieras, joka esittelee kirjamarkkinoitaan, kirjallisuuttaan ja kulttuuriaan osallistujille monin eri tavoin. Frankfurter Buchmesse järjestää saksalaisten kustantajien osallistumisen noin 20 kansainväliselle kirjamessulle ja isännöi kaupan tapahtumia ympäri vuoden tärkeimmillä kansainvälisillä markkinoilla. Business Clubiin ja sen premium-palveluihin, verkostoitumistapahtumiin ja konferensseihin, kuten THE MARKETSiin, pääsee ainoastaan Business Ticketillä, joka on B2B-kävijöiden premium-vaihtoehto. THE ARTS+ lanseerattiin vuonna 2016 messu-, yritysfestivaali- ja kansainvälisenä kohtaamispaikkana kulttuurille ja luoville toimialoille. Sen tavoitteena on hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia luovan sisällön tuottamiseen ja kehittää uusia liiketoiminta-alueita. Frankfurt EDU, Frankfurter Buchmessen kansainvälinen koulutusalusta, esittelee innovatiivisia konsepteja, sisältöjä ja teknologioita oppimisen tulevaisuutta varten. Campus Weekend Frankfurter Buchmesse on omistettu yliopisto-opiskelijoille. Frankfurter Buchmesse on Saksan kustantajien ja kirjakauppiaiden yhdistyksen (Börsenverein des Deutschen Buchhandels) tytäryhtiö. https://www.buchmesse.de/en
Yhteydenotot tiedotusvälineisiin:
Lehdistö & Viestintä, Frankfurter Buchmesse
Katja Böhne, markkinointi & Viestintä, Puhelin: +49 (0) 69 2102-138, [email protected]
Kathrin Grün, viestintäjohtaja, puhelin: +49 (0) 69 2102-170, [email protected] Tina Pfeifer, PR-päällikkö, puhelin: +49 (0) 69 2102-271, [email protected]