Europeana XX. Century of Change on Europeanan geneerinen palvelu, joka keskittyy 1900-lukuun ja sen sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin muutoksiin, jotka on dokumentoitu valokuvissa, videoissa ja taideteoksissa. Hankkeen edistämiseksi hankeryhmä on kutsunut useita johtavia julkisuuden henkilöitä toimimaan Europeana XX:n ”Muutoksen lähettiläinä”. Tähän rooliin kuuluu ainutlaatuisen näkemyksen jakaminen 1900-luvun kannalta merkityksellisistä aiheista. Olimme iloisia siitä, että innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista ja koulutuksesta vastaava Euroopan komission jäsen Mariya Gabriel, joka vastaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Erasmus+ -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman kaltaisista ohjelmista, hyväksyi tämän kutsun.
Järjestimme äskettäin verkkotapahtuman, jossa kansainvälisiä toimittajia kutsuttiin haastattelemaan komissaari Gabrielia Europeana XX:stä. Komissaari puhui myös hankkeen toimitustiimin kanssa ja inspiroi heitä kulttuuriperintöä koskevilla näkemyksillä ja strategioilla. Tavoitteena on, että molemmilla haastatteluilla lisätään tietoisuutta hankkeesta ja edistetään keskustelua sen kannalta merkityksellisistä aiheista.
Vaikka hankkeessa keskitytään 1900-luvun muutokseen, oli väistämätöntä, että keskustelussa siirryttäisiin covid-19-pandemian 2000-luvun aiheeseen, ja komissaari jakoi ajatuksiaan kulttuurialan tällä hetkellä kohtaamista haasteista ja mahdollisuuksista.
Tässä tehtävässä tarkastellaan komission jäsenen ajatuksia tästä aiheesta, erityisesti kahta hänen sydäntään lähellä olevaa ja alamme kannalta kriittistä asiaa: mitä pandemia merkitsee alan digitaaliselle muutokselle ja digitaalisten kokoelmien roolille koulutuksessa.
Digitalisaatio ja covid-19: mahdollisuudet ja haasteet
Komission jäsen Gabrielille kulttuuriperintölaitosten pandemian vuoksi kohtaamat haasteet ovat hyvin todellisia.
Hän sanoi: ”Viime kuukausien aikana olen nähnyt, että toisaalta meillä on poikkeukselliset mobilisointi- ja luovuusvalmiudet, mutta toisaalta tarvitsemme resursseja, tarvitsemme kohdennettuja investointeja ja enemmän tukea joinakin kriittisinä hetkinä.”
Komission jäsen Gabriel viittasi äskettäiseen museojärjestöjen verkoston (NEMO) raporttiin ja totesi, että kolme neljästä museosta piti riittämättömiä taloudellisia resursseja ja riittämätöntä henkilöstöaikaa suurimpina esteinä digitoinnille ja verkkosaatavuudelle. Vain 30 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ollut asianmukaisia laitteita digitointia varten.”
Komission jäsen totesi kuitenkin myös, että raportissa kerrotaan myös, että neljä viidestä museosta lisäsi digitaalista palveluaan vastauksena ovien sulkemiseen pandemian aikana, ja lähes puolet niistä tarjoaa nyt yhtä tai useampaa verkkopalvelua.
Hän totesi myös, että jos kriisiä lähestytään ja käsitellään avoimella ja innovatiivisella tavalla, se voi tarjota alalle paitsi haasteen myös mahdollisuuden nopeuttaa merkittävästi digitaalista muutostaan.
”Aika on nyt, sillä hyvin kurinalaisen ja laadukkaan virtuaalisen kulttuurin saatavuuden kysyntä ei ole koskaan ollut suurempi.”
Komissaari Gabriel käsitteli komission viime kuukausina harjoittamaa kulttuurin verkkokäyttöä ja toi esiin kaksi Luova Eurooppa -ohjelman sosiaalista mediaa koskevaa kampanjaa: ”Luova Eurooppa kotona” ja ”Euroopan kulttuuri – lähellä sinua”. Kampanjoissa käsitellään erityisiä haasteita, joita kulttuuriala kohtaa kriisin seurauksena – Luova Eurooppa kotona -ohjelmalla edistetään alan rikasta verkkotoimintaa, jolla pyritään tavoittamaan sen yleisöt, sillä sen ovet suljettiin väliaikaisesti kriisin aikana, ja Euroopan kulttuuri – lähellä sinua – edistää kestävää kulttuurimatkailua korostamalla Euroopan rikkaita kulttuuriaarteita.
Kuten komission jäsen totesi, ”Koska kulttuurimatkailu tuottaa 40 prosenttia EU:n koko matkailutuloista, on ratkaisevan tärkeää, että kulttuuriala ja luovat alat muuttuvat nykytilanteeseen vastaamiseksi. Verkko- tai hybriditoiminnan tarjoaminen laajalle yleisölle on – ja pysyy – avainasemassa.”
Digitaalinen koulutus ja sen haasteet
Covid-19-kriisi on vaikuttanut syvästi koulutusalaan, kuten myös kulttuuriperintöalaan. Äkilliset muutokset luokkahuoneisiin pääsyssä ovat pakottaneet opettajat ja heidän järjestönsä pohtimaan nopeasti uudelleen ja mukauttamaan opetusmenetelmiä ja opetussuunnitelmia uusiin virtuaalisiin skenaarioihin. Perustaidot, kuten digitaaliset taidot ja kriittinen ajattelu, ovat yhä tärkeämpiä.
Nyt opettajilla ja kasvattajilla on yhä suurempi tarve löytää vaihtoehtoista sisältöä ja tapoja olla yhteydessä oppilaisiinsa. Yksi ratkaisu on verkkoaineiston, kuten Europeanan tarjoamien kokoelmien, käyttö.
Komissaari Gabriel totesi, että kun puhumme Europeanasta, ajattelen välittömästi tällaisten alustojen poikkeuksellista välttämättömyyttä, sillä niillä on korkealaatuista sisältöä. Kysymys on siitä, miten tämä sisältö voidaan tehdä saavutettavaksi, mikä tarkoittaa, että perustalla on joitakin haasteita.”
Nämä haasteet vaihtelevat yhteyksiin liittyvistä kysymyksistä tietyillä Euroopan alueilla vähäiseen kiinnostukseen sisällyttää kulttuuriperintö opetussuunnitelmiin, mikä on kunkin jäsenvaltion oma päätös. Kaikki nämä otetaan huomioon komission jäsenen uudessa koulutusalan toimintasuunnitelmassa (2021–2027), jossa hahmotellaan komission visio laadukkaammasta, saavutettavammasta ja osallistavammasta digitaalisesta koulutuksesta Euroopassa. Suunnitelman tavoitteena on edistää tehokkaan digitaalisen koulutusekosysteemin kehittämistä ja parantaa digitalisaation edellyttämiä digitaalisia taitoja ja osaamista.
Komissaari näkee hyödyt. Hän sanoi: ”Koulutuksen toimintasuunnitelman ehdotuksella annamme tällä kertaa itsellemme mahdollisuuden saada ainakin yhteiset puitteet, ainakin yhteisen foorumin, jossa voimme jakaa jo olemassa olevia tietoja ja levittää niitä, jotta tämä foorumi ja Europeana olisivat helpommin saatavilla ja osallistavampia.”
Komissaari Gabriel totesi, että kaikki alkaa digitaalisen sisällön tuottamisesta, muuntamisesta ja uudelleenkäytöstä koulutuksessa, mutta ei suinkaan siitä, mihin se päättyy. ”Luovuuden edistäminen koulutuksen avulla on niin tärkeää. Siksi haluan käynnistää uusia aloitteita, joiden avulla ihmiset voivat nähdä taiteilijoita, elokuvantekijöitä ja muita tekijöitä työssä. Uskon täysin, että me poliitikot emme voi tuottaa lasten silmissä samanlaisia tähtiä kuin silloin, kun he saavat kokea, miten suuria taideteoksia tehdään. Jälleen kerran: on tehtävä työtä ja tarvitaan lisää resursseja, jotta voidaan tukea, ruokkia ja tukea luovia kykyjä.”
Synergiat ja yhteistyö
Komission jäsen vetosi intohimoisesti kulttuuriperintö-, koulutus- ja tutkimusalojen ja niiden rahoitusrakenteiden välisen yhteistyön tiivistämiseen ja totesi, että keskustelua on jatkettava ja synergioita on virallistettava.
”Nämä korona-ajat ovat jälleen kerran osoittaneet, että synergioiden osalta meidän ei pitäisi vain puhua vaan myös aloittaa toiminnan käynnistäminen ja täytäntöönpano. Miksi ei luoda eurooppalaista verkostoa olemassa olevien hankkeiden ja ryhmien pohjalta virheiden välttämiseksi ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseksi, jotta saadaan aikaan todellisia kestäviä toimia?”
Europeana XX -konsortio edustaa digitaalisen kulttuuriperinnön risteyskohdissa kokoontuvia eri toimijoita ja tukee voimakkaasti tällaista alojen välistä ja yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa, joka on jo osoittautunut korvaamattomaksi voimavaraksi hanketasolla.
Lisätietoa Europeana XX:n toiminnasta on Europeana Pron hankesivulla. Osallistuaksesi keskusteluun kulttuuriperintöalan kriisin aiheuttamista mahdollisuuksista ja haasteista ilmoittaudu Europeana 2020 -tapahtumaan ”Kriisi, muutos ja kulttuuri”.
Tämän kirjoituksen kirjoittivat Jan Błaszczak, Sofie Taes ja Aisha Villegas.
Europeana XX - Century of Change haluaa kiittää erityisesti komissaari Gabrielia ja hänen kabinettiaan sekä toimittajia Bregtje van der Haakia (Asiakirjajohtaja - VPRO Television) ja Michal Klimkoa (Kulttuuritoimittaja - POLITYKA Polish news) ja Ellen Harringtonia (DFF:n johtaja - Deutsches Filminstitut & Filmmuseum) heidän panoksestaan.