Euroopan kulttuuriperintökeskus isännöi ”Heritage Dialogues: Kulttuuriperintö uudistavaa digitaalista siirtymää varten EU:n naapurimaiden verkkoseminaarissa marraskuussa. Europeana-säätiön johtama tapahtuma oli osa ”Heritage Horizons: Europeana-hankeviikko”,johon osallistui noin 250 osallistujaa. Se herätti runsaasti keskustelua siitä, miten kollegamme EU:n naapurialueella lähestyvät Euroopan digitaalista, vihreää ja sosiaalista muutosta.
Ensimmäisen demokratiaan ja osallisuuteen keskittyvän Heritage Dialogues -tapahtuman jälkeen toisessa Heritage Dialogues -tapahtumassa keskityttiin digitaaliseen muutokseen ja korostettiin sosiaalisen ja ympäristövastuun arvoja. Verkkoseminaarissa tarkasteltiin, miten nämä periaatteet voivat antaa EU:n naapurimaiden kulttuuriperintöalalle mahdollisuuden menestyä ja täyttää julkisen tehtävänsä digitaalisella aikakaudella. Siinä korostettiin myös mahdollisuuksia yleiseurooppalaiseen yhteistyöhön, joka ulottuu EU:n nykyisen jäsenyyden rajojen ulkopuolelle.
Euroopan kulttuuriperintökeskuksen toimintakehotuksen _”Championing a responsible digital transition for and with cultural heritage”_pohjalta käydyissä keskusteluissa keskityttiin Ukrainassa, Moldovassa, Länsi-Balkanilla ja Kaukasuksella toimivien vertaiskumppanien työhön. Tämän verkkoseminaarin järjestivät Europeana Foundation ja Europa Nostra Euroopan kulttuuriperintökeskuksen EU:n rahoittaman pilottihankkeen puitteissa.
Kohtauksen asettaminen
Kulttuuriperintövuoropuhelut alkoivat Sofie Taesin, Europeana Network Associationin hallintoneuvoston varapuheenjohtajan ja Ukrainan digitaalista kulttuuriperintöä tukevan Europeana Initiative -työryhmän puheenjohtajan, innostavalla viestillä. Hänen tervetuliaispuheenvuorossaan korostettiin yhteistyön ja verkostona toimimisen merkitystä. Hän kertoi Europeana-aloitteen käynnissä olevista toimista ja sen suunnitelmista laajentaa toimintaa EU:n ulkopuolelle. Albania, Serbia, Pohjois-Makedonia ja Ukraina toimittavat jo tietoja Europeana.eu-sivustolle, ja niillä on yksittäisiä jäseniä Europeana Network Association -verkostossa. Tämä osoittaa, että yhteistyö EU:n naapurimaiden kanssa on lisääntynyt.
Oleksandra Veselska esitteli tämän jälkeen Krimin tataarikieli -hankkeen, joka voitti Europeana Digital Heritage -ehdokkuuden Hatathon 2024 -tapahtumassa. Hän kertoi, miten ryhmä vapaaehtoisia työskentelee Krimin kielen - jonka Unesco on tunnustanut vakavasti uhanalaiseksi - säilyttämiseksi digitaalisella aikakaudella. Haasteita ovat muun muassa alkuperäiskieliin erikoistuneiden laskennallisten lingvistien puute, sukupolvien väliset puutteet digitaalisessa lukutaidossa ja kielitaidossa sekä sotaan ja ammattiin liittyvät esteet. Tästä huolimatta Oleksandra tunnusti mahdollisuuksia, kuten yhteisön selviytymiskyvyn ja osallistumisen sekä kansallisen ja kansainvälisen näkyvyyden. ”Nämä haasteet vain ruokkivat päättäväisyyttämme varmistaa, että kieli ei ainoastaan selviä vaan myös kukoistaa”, hän lisäsi. Lue lisää projektista.
Koulutuksen ja kulttuurin pääosaston kulttuurista, luovuudesta ja urheilusta vastaava johtaja Georg Häusler korosti Euroopan komission puolesta esittämissään huomautuksissa kulttuuriperinnön digitaalisen siirtymän merkitystä ja kiitti keskusta siitä, että se otti EU:n naapurialueet mukaan tähän ratkaisevan tärkeään keskusteluun: ”Keskus on vakiinnuttanut asemansa kulmakivenä keskusteltaessa kulttuuriperinnöstä yleiseurooppalaisella tasolla”. Hän korosti digitalisaation myönteisiä vaikutuksia monilla aloilla ilmastonmuutoksen torjunnasta säilyttämisen tehostamiseen ja yleisön interaktiiviseen osallistamiseen, mutta korosti myös haasteita, jotka meidän on voitettava yhdessä, kuten teknologian saatavuuden korkeat kustannukset, digitaalinen kuilu ja muutamien teknologian tarjoajien hallitseva asema.
Paneelikeskustelu digitalisaatiosta EU:n naapurustossa
Paneelikeskusteluun osallistuivat Armenian TUMO Center for Creative Technologiesin vanhempi projektipäällikkö Hulé Kechichian, Bosnia ja Hertsegovinan IDEAA Urban House Associationin puheenjohtaja Senada Demirović Habibija ja Europa Nostra Serbian pääsihteeri Vesna Marjanovic. Keskustelussa tarkasteltiin digitaalista muutosta kulttuuriperinnön alalla Bosnia ja Hertsegovinassa ja Armeniassa sekä laajemmin EU:n naapurustossa.
Panelistit keskustelivat EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välisestä digitaalisesta kuilusta ja siitä, miten se voisi vaikuttaa tuleviin yhteistyömahdollisuuksiin. He korostivat, että huolimatta haasteista, kuten rajallisesta asiantuntemuksesta, resursseista, sosiaalipoliittisista kysymyksistä ja EU:n kaltaisten yhteismarkkinoiden puuttumisesta, tämä kuilu olisi nähtävä pikemminkin digitaalisena siltana kuin kuiluna. Tämä näkökulman muutos kannustaa digitaalivetoiseen kulttuuriperintöyhteistyöhön ja laajemman yleiseurooppalaisen kulttuuriperintöyleisön luomiseen. He korostivat myös mahdollisuuksia edistää innovointia vaihdon avulla ja käyttää konfliktialueilla digitaalista perintöä kestävän rauhan tasoituskeinona.
Digitaalisen muutoksen tarpeiden, haasteiden ja mahdollisuuksien tutkiminen
Osallistujat jaettiin kahteen taukotilaan, jotta digitaalisen muutoksen tarpeista, haasteista ja mahdollisuuksista voitiin keskustella aktiivisesti. Tilaisuuksien vetäjinä toimivat Bosnian kansainvälisen foorumin kulttuuriperintökeskuksen johtaja Amra Hadžimuhamedović ja Europeana-säätiön Jolan Wuyts.
Jokainen ryhmä sai alkunsa inspiroivasta keskustelunavaajasta. Ensimmäisessä ryhmässä Slovenian kansallis- ja yliopistokirjaston apulaisjohtaja ja Europeana Network Associationin jäsen Ines Vodovipec jakoi näkemyksiä siitä, miten Slovenian Europeana-maaryhmä tekee yhteistyötä Armenian ja Pohjois-Makedonian kanssa digitalisaatioaloitteissa. Toisessa ryhmässä Ukrainan varastetun taiteen museon Olena Zenchenko kertoi, miten tämä virtuaalimuseo tarjoaa digitaalisia kopioita venäläisten miehittäjien tuhoamista tai varastamista kulttuuriperintökohteista.
Tämän jälkeen osallistujat kokoontuivat uudelleen täysistuntoon jakamaan kokemuksiaan ja keskeisiä ajatuksiaan. Webinaarin jälkeen näiden keskustelujen pohjalta laaditaan lyhyt raportti. Se edistää laajempia hanketoimia, kuten vastavalituille EU:n toimielimille osoitettuja toimintapoliittisia suosituksia, joiden tavoitteena on ottaa EU:n naapurimaiden kanssa käytävät keskustelut asianmukaisesti mukaan ja edistää niitä.
Sulkeminen ja seuraavat vaiheet
Europa Nostran pääsihteeri ja Euroopan kulttuuriperintökeskuksen hankejohtaja Sneška Quaedvlieg-Mihailović piti päätöspuheenvuoron ja esitteli seuraavat vaiheet. Hän korosti yleiseurooppalaisen yhteistyön merkitystä EU:n naapurimaiden kanssa ja korosti yhteistä eurooppalaista kulttuurialuetta, jossa kulttuuriperinnöllä voi olla ratkaiseva rooli esimerkiksi konfliktitilanteissa tai konfliktin jälkeisissä tilanteissa ja niihin liittyvissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä. ”Haluamme paitsi viedä myös tuoda asiantuntemusta, luovuutta ja päättäväisyyttä naapurimaista EU:hun. Transformatiiviset kumppanuudet edellyttävät tasa-arvoa, ja investointineuvontakeskus on vahvasti sitoutunut edistämään tätä visiota”, hän sanoi.
Hän ilmoitti myös seuraavasta kulttuuriperintövuoropuheluja käsittelevästä verkkoseminaarista, joka järjestetään vuoden 2025 alussa ja jossa keskitytään ”Kulttuuriperintö kestävän ja tulevaisuudenkestävän Euroopan puolesta” sen jälkeen, kun Euroopan kulttuuriperintökeskus oli läsnä COP29-kokouksessa Bakussa Azerbaidžanissa. Ilmoittautumiset aukeavat pian, tilaa Euroopan kulttuuriperintökeskuksen uutiskirje ja saat uusimmat päivitykset.
Koe kulttuuriperintödialogit uudelleen
Katso koko nauhoitus Heritage Dialogues -tapahtumasta ja koe inspiroivat keskustelut uudelleen!
Haluatko tietää lisää?
Liity Euroopan kulttuuriperintökeskuksen sosiaalifoorumiin, jotta keskustelu jatkuu, ja pysy kuulolla saadaksesi lisätietoja seuraavista kulttuuriperintöä koskevista vuoropuheluista ”Kulttuuriperintö kestävän ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan Euroopan puolesta” vuonna 2025!
Voit myös seurata Euroopan kulttuuriperintökeskusta sosiaalisessa mediassa.