Vuodesta 2000 lähtien olen toiminut Europa Nostran pääsihteerinä. Europa Nostra on suurin yleiseurooppalainen kulttuuriperintöjärjestöjen liitto. Näin ollen olen vastuussa organisaation strategisesta ja poliittisesta johtamisesta. Tehtäväni on valvoa, koordinoida ja ohjata strategisesti kaikkia Europa Nostran toteuttamia toimia sekä vaalia suhteita ja kumppanuuksia kulttuuriperintöjärjestöjen ja -laitosten kanssa kaikilla hallinnon tasoilla. Haluan lisätä, että tämä on paljon enemmän kuin työ, tästä on tullut elämäni todellinen tehtävä. Näen tehtäväni rakentaa siltoja ja purkaa muureja - näkyviä ja näkymättömiä - Euroopan maiden, yhteisöjen ja kansalaisten välillä yhteisen kulttuuriperintömme yhtenäisen voiman kautta.
Viime vuosikymmeninä kulttuuriperintömaailmassa on tapahtunut paljon muutoksia. Kaksi suurinta - ja suotuisinta - muutosta ovat: 1) kulttuuriperinnön käsitteen paljon laajempi ymmärtäminen ja 2) sen arvon laajempi julkinen tunnustaminen.
Kohti kulttuuriperinnön osallistavampaa ymmärtämistä
Ensimmäisen kohdan osalta Europa Nostra perustettiin vuonna 1963 ”taiteellisten, historiallisten tai luonnontilaisten muistomerkkien, kohteiden ja elinympäristöjen suojelemiseksi”. Siitä lähtien toimintamme on kuitenkin kehittynyt ja laajentunut - ja laajenee edelleen - pysyen kulttuuriperintöä koskevan tietämyksen ja käytännön kehityksen tahdissa ja heijastaen yhä osallistavampaa ymmärrystä kulttuuriperinnöstä. Nykyään Europa Nostran tavoitteena on olla Euroopan kulttuuriperinnön äänitorvi, ja työmme kattaa kulttuuriperinnön sen laajimmassa ymmärryksessä: luonnollisesta aineelliseen, aineettomaan tai digitaaliseen - yhteistyössä Europeanan kanssa.
Europa Nostra tukee kulttuuriperinnön digitointia eri tavoin, muun muassa juhlistamalla ja edistämällä alan huippuosaamista, erityisesti Euroopan kulttuuriperintöpalkintojen / Europa Nostra -palkintojen kautta. Tämän arvostetun palkinnon saanut innostava hanke on Naturalis Biodiversity Centerin kokoelman digitointi Leidenissä (Alankomaat), jossa digitoitiin yhdeksän miljoonaa eläintieteellistä, kasvitieteellistä ja geologista näytettä eri puolilta maailmaa, mikä helpotti lisätutkimusta ja antoi yleisölle mahdollisuuden tutustua tähän kokoelmaan. Toinen merkittävä hanke on RomArchive, romanien itsensä luoma digitaalinen arkisto, jonka tarkoituksena on tehdä heidän kulttuurinsa ja perintönsä näkyväksi. Tämä on yksi viimeisimmistä palkinnonsaajistamme, ja juhlimme sitä 29. lokakuuta Pariisin Theatre du Chatelet'n erityisessä kulttuuriperintöillassa.
Tuemme myös Euroopan kulttuuriperinnön digitaalista muutosta luomalla kumppanuuksia keskeisten sidosryhmien kanssa. Aiemmin tänä vuonna Europa Nostra ja ViMM (virtuaalinen multimodaalinen museo) allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jossa korostetaan digitaaliteknologian roolia kulttuuriperinnön tulevaisuuden kannalta. Lausunto laadittiin vastauksena Europa Nostran, Saksan kulttuuriperintökomitean (DNK) ja Preussin kulttuuriperintösäätiön (SPK) vuonna 2018 käynnistämään Berliinin toimintakehotukseen ”Kulttuuriperintö Euroopan tulevaisuuden hyväksi”.
Meillä on tietenkin erinomainen vuoropuhelu Europeanan kanssa (meillä molemmilla on päätoimipaikka Haagissa!) sekä kahdenvälisesti että siten, että Europeana osallistuu aktiivisesti Europa Nostran Brysselin toimiston koordinoimaan Euroopan kulttuuriperintöallianssiin 3.3. Yhdessä Europeanan kanssa olemme myös mukana kehittämässä Time Machine -hanketta, joka toivottavasti toteutetaan Euroopan tasolla Euroopan unionin elintärkeällä tuella.
Kuten kaikki nämä esimerkit osoittavat, missiomme ja tavoitteemme on rakentaa siltoja eri kulttuuriperintöalojen välille sekä kulttuuriperinnön ja muun maailman välille perinteisen kulttuuriperintöalan ulkopuolella.
Kulttuuriperinnön julkinen tunnustaminen Euroopan strategiseksi voimavaraksi
Toisen tärkeän muutoksen osalta voidaan todeta, että viime vuosina on edistytty merkittävästi kulttuuriperinnön tunnustamisessa julkisuudessa Euroopan strategiseksi voimavaraksi, ja vuoden 2018 nimeäminen kulttuuriperinnön eurooppalaiseksi teemavuodeksi on todellinen käännekohta. Europa Nostralle ja muille kulttuuriperintöjärjestöille, jotka ovat näiden vuosien aikana lisänneet tietoisuutta ja ajaneet kulttuuriperinnön näkyvämpää roolia poliittisella asialistalla, tämä tuntuu todelliselta voitolta ja vahvistukselta siitä, että yhteiset ponnistelumme voivat kantaa hedelmää! Itse asiassa ”l”Union fait la force”!
Teemavuosi oli historiallinen saavutus: Siinä otettiin ennennäkemättömällä tavalla käyttöön Euroopan laajuisesti kulttuuriperintöalan sidosryhmiä – sekä julkisia että yksityisiä – ja kannustettiin kansalaisia ja yhteisöjä osallistumaan toimintaan eri puolilla Eurooppaa. Se myös lisäsi huomattavasti kaikkien EU:n toimielinten sitoutumista kulttuuriperintöön ja lisäsi tietoisuutta kulttuuriperinnön valtavasta potentiaalista Euroopan tulevaisuudelle monilla politiikan aloilla. Tämän seurauksena kulttuuriperintö tunnustettiin Euroopan monialaiseksi painopisteeksi. Olen ylpeä voidessani todeta, että Europa Nostran työ ja edunvalvontatoimet olivat ratkaisevan tärkeitä teemavuoden kannalta ja sen aikana, ja oli todella ilo tehdä yhteistyötä niin monien sidosryhmien, kuten Europeanan, kanssa, jotta tämä vuosi onnistuisi.
Rahoituksen haaste
Yksi kulttuuriperintöalan suurimmista haasteista on edelleen tarvittavien ja kestävien rahoituslähteiden löytäminen erityisesti voittoa tavoittelemattomille organisaatioille. Kulttuuriperintöpiirit ovat jo pitkään luottaneet voimakkaasti julkiseen sektoriin. Vaikka valtiollisten instituutioiden vahvempi sitoutuminen kaikilla hallintotasoilla on edelleen välttämätöntä, meidän on myös otettava yksityinen sektori mahdollisimman laajasti mukaan ja varmistettava tiiviimpi yhteistyö näiden kahden välillä. Myös EU:n tasolla on monia kulttuuriperintöön liittyviä rahoitusmahdollisuuksia, mutta kaikilla organisaatioilla ei ole niiden käyttöön tarvittavia henkilöresursseja tai tietämystä. Erityisesti pienimuotoisten hankkeiden rahoituksessa on valitettava aukko, jolla voi olla suuri vaikutus! Tämän ongelman ratkaisemiseksi kulttuuriperintöalan sidosryhmien on jatkettava hyödyntämättömien ja innovatiivisten tulonlähteiden, kuten yritystuen, hyväntekeväisyys- ja säätiölahjoitusten, joukkoistamisohjelmien ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien ohjelmien, tutkimista.
Kollektiivisen älykkyyden pisteiden yhdistäminen
Toinen alan suuri haaste on hyödyntää valtavaa kollektiivista älykkyyttä, jota olemme tuottaneet viime vuosina, ja yhdistää kaikki nämä äärettömät pisteet siellä! Olemme saavuttaneet niin paljon politiikan kehittämisessä, onnistuneissa hankkeissa ja käytännöissä. Niin paljon, että meidän ei pitäisi yrittää keksiä pyörää uudelleen joka kerta: Sen sijaan meidän olisi rakennettava sen perustalle, mitä on jo saavutettu. Meidän olisi jaettava mahdollisimman paljon tietoa ja hyviä käytäntöjä alan toimijoiden kesken päällekkäisen työn välttämiseksi. Rakennamme mahdollisimman paljon kumppanuuksia!
Nuoremmalle itselleni – ja kaikille nuorille kulttuuriperintöalan ammattilaisille – annettavat neuvot liittyvät tähän viimeiseen seikkaan: Luottamus kumppanuuksien muutosvoimaan - yhdessä olemme vahvempia!