Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kehysten analysointi
InDICES-hankkeen tavoitteena on tukea kulttuurialaa ja luovia toimialoja, poliittisia päättäjiä ja päättäjiä ymmärtämään kulttuuriperinnön digitoinnin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tämä tavoite toteutetaan osittain oikeudellisella tutkimuksella (joka on pian saatavilla inDICES-alustalla), jossa kuvataan, miten nykyinen ja tuleva Euroopan teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva oikeudellinen kehys vaikuttaa kulttuuriperintölaitosten toimintaan.
Tilintarkastustuomioistuin käsitteli aiemmassa analyysissään eri teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien säännösten ja avointa dataa koskevan direktiivin uusien sääntöjen vaikutusta. Nyt esittelemme tulokset toisesta, viimeisimmästä raportistamme ”Legal comparative analysis for multi-level relationship involving CHIs”. Siinä esitetään yleiskatsaus kulttuuriperintölaitoksiin Belgiassa, Ranskassa, Liettuassa, Puolassa, Espanjassa ja Ruotsissa sovellettavasta kansallisesta teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännöstä.
Poikkeukset ja rajoitukset
Tilintarkastustuomioistuin valitsi ja arvioi seuraavat tekijänoikeutta koskevat poikkeukset ja rajoitukset (säädökset, joihin ei vaadita oikeudenomistajien ennakkolupaa) merkityksellisimmiksi kulttuuriperintölaitoksen toiminnan kannalta:
säilyttämispoikkeus, joka mahdollistaa teosten kopioiden luomisen kokoelmiin;
poikkeus, joka mahdollistaa töiden välittämisen erityisten päätteiden kautta laitoksen tiloissa;
suojattujen teosten käyttö niiden näyttelyiden tai myynnin mainostamiseen;
poikkeus, jonka nojalla kulttuuriperintölaitokset voivat harjoittaa tekstin- ja tiedonlouhintaa.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että koska tietoyhteiskuntadirektiivissä ei velvoiteta kansallisia lainsäätäjiä sisällyttämään näitä poikkeuksia kansalliseen lainsäädäntöönsä, eri jäsenvaltioissa voidaan löytää erilaisia ratkaisuja. Yksikään tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista maista ei ollut pannut täytäntöön kaikkia ehdotettuja poikkeuksia. Ainoa poikkeus, joka on pantu täytäntöön kokonaisuudessaan, oli säilyttämispoikkeus.
Kun uusi CDSM-direktiivi on pantu täytäntöön, se kuitenkin parantaa tilannetta sekä säilyttämispoikkeuksen että tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen osalta, koska ne ovat pakollisia ja niiden soveltamiselle asetetaan samanlaiset edellytykset.
Kulttuuriperintölaitosten kannalta merkitykselliset teosten tyypit
Raportin toisessa osassa tarkasteltiin valittujen maiden tekijänoikeuslakeja teostyypeittäin. Keskityimme myynnistä poistuneisiin teoksiin, orpoteoksiin ja ei-alkuperäisten valokuvien suojaamiseen. Tilintarkastustuomioistuimen tutkimus osoitti, että CDSM-direktiivillä on otettu käyttöön uusi järjestelmä, joka mahdollistaa OOCW-aseiden käytön, mikä voi tarjota kulttuuriperintölaitoksille mielenkiintoisia uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Järjestelmän konkreettinen soveltaminen riippuu kuitenkin kansallisista tilanteista, sillä jos edustavia yhteisvalvontajärjestöjä on olemassa, sovelletaan erilaisia sääntöjä.
Orpoteoksia koskevan oikeudellisen kehyksen yhdenmukaistamisesta huolimatta tällaisten teosten käyttö on käytännössä edelleen huomattavan työlästä, minkä vuoksi kulttuuriperintölaitokset arvostelevat sitä voimakkaasti kaikilla lainkäyttöalueilla.
Muiden kuin alkuperäisten valokuvien suojelu on erityisen tärkeää digitaalisten sijaiskuvien luomisen ja/tai suojaamisen kannalta. Asiaa ei kuitenkaan ole yhdenmukaistettu EU:n tasolla, mikä johtaa huomattaviin eroihin tällaisten valokuvien suojan laajuudessa ja kestossa jäsenvaltioissa. Tämä yhdenmukaistamaton tilanne muuttuu (ainoastaan kuvataideteosten osalta) sen jälkeen, kun CDSM-direktiivin 14 artikla on pantu täytäntöön kansallisella tasolla, koska se sulkee pois suojan, joka koskee kuvataideteosten muita kuin alkuperäisiä kappaleita, jotka ovat vapaasti käytettävissä.
Raportissa tarkastellaan myös ongelmia, jotka johtuvat uusista yhdenmukaistamattomista tekijänoikeussäännöistä EU-maissa ja jotka voivat vaikuttaa digitointiin, verkkosisällön jakamiseen ja teosten transformatiiviseen käyttöön kulttuuriperintölaitosten toimesta ja niiden hyväksi. Muut toisistaan poikkeavat kansalliset säännökset liittyvät eroihin tiettyjen teosten (kuten kuolemanjälkeisten teosten) suojan kestossa ja erityisiin säännöksiin, jotka poikkeavat tekijänoikeusalasta ja joilla pyritään suojelemaan taideteoksia.
Lue lisää
Tekijänoikeussääntöjen monimutkaisuus ja EU:n tekijänoikeuslainsäädännön (täydellisen) yhdenmukaistamisen puute luovat epäilemättä esteitä kulttuuriperintölaitoksille, jotka haluavat siirtyä digitaaliaikaan ja kehittää toimintaansa tietoyhteiskunnassa. InDICEs-hankkeen tavoitteena on auttaa heitä selviytymään joistakin näistä haasteista antamalla ohjeita monimutkaisessa tekijänoikeusympäristössä liikkumisesta, arvioimalla nykyistä oikeudellista kehystä ja antamalla suosituksia. Teemme tutkimusta lisensointikäytännöistä ja siitä, miten kulttuuriperintölaitokset jakavat sisältöä verkossa, ja seuraamme tiiviisti CDSM-direktiivin ja avointa dataa koskevan direktiivin täytäntöönpanoa valituilla lainkäyttöalueilla. Pysy kuulolla ja seuraa uutisia hankkeen verkkosivustolla!
Lisätietoja on saatavilla myös inDICES-hankkeen toisessa kuulemisseminaarissa, jossa käsitellään digitaalista siirtymää kulttuuriperintöalalla ja joka järjestetään kahdessa verkkoistunnossa 20. ja 21. huhtikuuta. Ensimmäisessä istunnossa pyritään tarkastelemaan digitaalisen kulttuurituotannon/uudelleentuotannon, osallistumisen ja sisällön uudelleenkäytön uusia muotoja digitaalisilla sisämarkkinoilla. Toisessa istunnossa esitellään lyhyesti oikeuksien hallintaa kulttuuriorganisaatioissa ja keskitytään kokoelmien jakamiseen kestävästi ja mielekkäästi.