Europeana järjestää puolivuosittain konferenssin EU:n neuvoston puheenjohtajuuskaudella. Tapahtumaan osallistuu jäseniä digitaalista kulttuuriperintöä ja Europeanaa käsittelevästä asiantuntijaryhmästä (DCHE), jäsenvaltioiden elimistä ja Euroopan komissiosta. Ryhmä keskittyy digitointiin, kulttuuriaineiston sähköiseen saatavuuteen ja digitaaliseen säilyttämiseen sekä muihin alan keskeisiin aiheisiin.
Tässä yhteydessä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Saksan johdolla järjestetyssä tapahtumassa, jonka Europeana ja Saksan kansalliskirjasto järjestivät yhdessä, tarkasteltiin tekijänoikeuksien roolia kulttuuriperintöalan digitaalisessa muutoksessa.
Tapahtumaan osallistui yli 30 DCHE:n ja tekijänoikeuksien puolestapuhujaa ja asiantuntijaa 21 maasta, ja he osallistuivat sarjaan break out -istuntoja, pyöreän pöydän keskusteluja ja paneeliesityksiä. Ensimmäisenä täysin verkossa järjestettynä puheenjohtajakauden tapahtumana meillä oli mahdollisuus avata joitakin istuntoja yleisölle.
Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden saattaa jäsenvaltioiden edustajat yhteen ja vaihtaa näkemyksiä, onnistuneita lähestymistapoja ja yhteisiä haasteita, jotka liittyvät tekijänoikeuksiin kulttuuriperintöalalla.
Mikä on tekijänoikeuksien rooli kulttuuriperintöalan digitaalisessa muutoksessa?
Tekijänoikeus määrittää, missä määrin kulttuuriperintölaitokset voivat hyötyä teknologian kehityksen tuomista mahdollisuuksista. Vaikka teknologia esimerkiksi helpottaa kulttuuriperinnön digitaalisten kopioiden jakamista opiskelijoiden kanssa, luvan saaminen ensin oikeudenhaltijalta (joskus tuntemattomalta) saattaa aiheuttaa haasteita. Kun painopiste siirtyy digitalisoinnista digitaaliseen muutokseen, kulttuuriperintölaitokset haluavat hyödyntää uusia mahdollisuuksia yhdistää kokoelmansa paremmin yleisöönsä.
Kuten Deutsche Nationalbibliothekin pääjohtaja Frank Scholze totesi: ”Meidän tehtävämme instituutioina on aktiivisesti hyödyntää ja muokata digitalisaation mahdollisuuksia alustoillamme ja tehdä kulttuuriperintö näkyväksi ja suurelle yleisölle saavutettavaksi digitaalisen pimeän ajan välttämiseksi. Näiden haasteiden vuoksi tekijänoikeusjärjestelmää on mukautettava, ja se on mahdollista vain, jos löydämme asianmukaisen tasapainon kaikkien sidosryhmien, oikeudenhaltijoiden ja instituutioiden etujen välillä.
Tällä umpikujan hetkellä tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa direktiivissä kohdistuu paljon odotuksia, ja Europeanassa toivomme, että sen mukanaan tuomat muutokset tukevat osaltaan tutkimusta, koulutusta ja tietämyksen saatavuutta.
Keskustelut tapahtumassa
Ensimmäisen päivän aikana tutkimme digitaalisen muutoksen ja tekijänoikeuksien taustaa, missä seisomme ja mitä voisi tulla seuraavaksi. Tätä silmällä pitäen Dorothea Zechman, Anne Bergman ja Paul Keller jakoivat ajatuksiaan aiheesta ja olivat vahvasti yhtä mieltä siitä, että eri alojen välistä yhteistyötä tarvitaan parhaan mahdollisen tekijänoikeuskehyksen luomiseksi digitaaliselle muutokselle.
Toisen päivän aikana tutkimme konkreettisia esimerkkejä tekijänoikeuksista kulttuuriperintöalalla. Useat puhujat esittelivät aloitteita, joihin he olivat osallistuneet. Fred Saunderson esitteli Skotlannin kansalliskirjaston yhteistyössä Walesin kansalliskirjaston kanssa kehittämän riskinhallintamenetelmän, joka on tuonut tehokkuutta ja johdonmukaisuutta siihen, miten he suhtautuvat tekijänoikeuksiin koko laitoksessa. Evelin Heidel kuvaili, miten toimijoiden verkostot voivat edistää keskusteluja ja tukea avointa saatavuutta. Juozas Markauskas ja minä puhuimme pyrkimyksistä kehittää tekijänoikeustietoa koko alalla ja siitä, miten tekijänoikeuslausunnot ja luovan yhteismaan lisenssit ja työkalut voisivat tukea digitaalista kulttuuriperintöä edelleen.
Ryhmäkeskustelujen aikana jäsenmaat vaihtoivat kansallisella tasolla omaksuttuja lähestymistapoja, ja tarkastelimme konkreettisia toimia, joita voidaan toteuttaa kulttuuriperintöalan tekijänoikeuskysymysten tukemiseksi kansallisesti ja kaikkialla Euroopassa.
Mitä seuraavaksi?
Tapahtuman aikana kerätyn palautteen avulla tutkimme mahdollisuuksia tukea ja kehittää edelleen aloja, joilla vallitsee yhteisymmärrys niiden merkityksestä, esimerkiksi siitä, miten valmiuksien kehittämistoimista voidaan tehdä kestävämpiä. Teemme yhteistyötä DCHE:n kanssa antaaksemme suosituksia ja varmistaaksemme, että kulttuuriperintöalan tekijänoikeusnäkökohdat otetaan huomioon kaikkialla Euroopassa.