Pääkonferenssin jälkeen Europeana kutsui koolle kansallisten kirjastojen (ja vastaavien konsortio-organisaatioiden) perustamiskokouksen, joka työskentelee tällä hetkellä suoraan Wikidatan ja sen taustalla olevan Wikibase-ohjelmiston kanssa. Tapahtuman järjesti Wikimedia-yhteyshenkilömme Liam Wyatt ja sitä isännöivät yhteistyökumppanimme Ruotsin kansalliskirjasto. Liam tiedottaa meille kokouksen sisällöstä.
Innovaation eturintamassa
Kun Wikidatasta tulee yhä suurempi, tiheästi yhdistetty linkitettyjen tietojen verkko, kulttuuriperintöala hyödyntää alustaa yhä enemmän. Ei sen enempää kuin kansalliset kirjastot, jotka ovat olleet innovaatioiden eturintamassa. Kokoukseen osallistui 30 institutionaalista edustajaa kolmesta maanosasta.
Kokous alkoi lyhyillä mielenosoituskeskusteluilla, joita Wikidatan ja Wikibasen kanssa jo työskentelevät instituutiot kävivät. Ne ovat merkittäviä paitsi toteutettujen toimien moninaisuuden ja näistä nuorista hankkeista jo raportoitujen onnistumisten vuoksi myös siksi, että viime aikoihin asti ne kaikki ovat tapahtuneet suurelta osin erillään vähäisestä tietämyksen jakamisesta.
Käynnissä olevia hankkeita demonstroitiin seuraavasti:
- Llyfrgell Genedlaethol Cymru / Walesin kansalliskirjasto (diat)
- Kansalliskirjasto/Suomen kansalliskirjasto (diat)
- Bibliothèque Nationale de France / Ranskan kansalliskirjasto (diat)
- Deutsche Nationalbibliothek / Saksan kansalliskirjasto (diat)
- Kongressin kirjasto – Yhdysvallat (diat)
- Linked Data for Production -hanke (LD4P) – Yhdysvallat (diat)
- OCLC – Kansainvälinen (diat)
- Kungliga biblioteket/Ruotsin kansallinen kirjasto (diat)
Myös Ruotsin kansalliskirjaston uusi johtaja Karin Grönvall otti kirjaimellisesti ensimmäisenä työpäivänään aikaa tervehtiäkseen meitä.
Kokoukseen osallistuneista noin 40 prosenttia ilmoitti, että heidän oppilaitoksensa oli jo vienyt omia tietojaan Wikidataan. Tämän jälkeen yli 50 prosenttia ilmoitti, että erityistuloksena siitä, mitä he olivat oppineet, he tutkisivat nyt lisävientiä; yli 60 prosenttia ilmoitti myös tutkivansa nyt Wikibase-ohjelmistoa omaan käyttöönsä; ja 100 prosentissa saaduista vastauksista tuotiin esiin suuri tyytyväisyys päivän hyödyllisyyteen toimielimen kannalta.
”Mielestäni oli uskomattoman hyödyllistä saada lisätietoja Wikidata-hankkeista, joiden parissa muut instituutiot työskentelevät, alueista, joilla voisimme mahdollisesti tehdä yhteistyötä, ja saada parempi käsitys Wikidatan ja Wikibasen tulevista suuntaviivoista hankesuunnitelmiemme tueksi.”
– osallistujakyselyn palaute
Mitä seuraavaksi? etenemissuunnitelma
Alustavien esitysten jälkeen kokouksessa siirryttiin keskusteluihin, joissa tiedotettiin etenemissuunnitelmasta ja saatiin siitä myös arvokasta palautetta: Wikidatan ja Wikibase-tietokannan tuleva kehitys.
Tämä alkoi osiolla Structured Data on Commons -hankkeen työstä. Hanke tuo linkitetyn datan voiman WikimediaCommonsiin, ja sen jälkeen käytiin perusteellisia keskusteluja kahdesta Wikibase-ohjelmistokehityksen osa-alueesta, jotka ovat kirjastoille yhteisiä pyyntöjä: Luvat ja liitto.
Edellinen pyyntö, käyttöoikeudet, viittaa vivahteikkaisiin luku- ja/tai kirjoitusoikeuksiin, joita kulttuurilaitokset haluaisivat antaa hallinnoidessaan omaa luetteloinfrastruktuuriaan Wikibase-palvelussa. Vaikka Wikidatassa yleinen periaate on, että jokainen voi nähdä ja muokata mitä tahansa kohteen osaa, kirjastoille tämä ei välttämättä riitä. Mahdollisia tuloksia ovat muun muassa seuraavat: tiettyjen käyttäjien nimeäminen, joilla on lisäoikeudet muokata tiettyjä kohteiden osia tai tiettyjä kohteita kokonaisuudessaan; ja tiettyjen kohteiden tai niiden osien asettaminen vain tiettyjen käyttäjien nähtäville. Lisäksi keskusteltiin ”toisen lausunnon” tarkistamisesta ennen muutoksen julkaisemista. Nämä ominaisuudet voivat olla tarpeen esimerkiksi luetteloiden hallinnassa, jossa joillakin kirjaston työntekijöillä on oikeus muokata bibliografisia metatietoja, kun taas muilla nimetyillä työntekijöillä voi olla oikeus tarkastella erityisen arkaluonteisia tietoja hankinnoista.
Viimeksi mainitussa pyynnössä, federaatiossa, viitataan periaatteeseen, jonka mukaan useat Wikibase-instanssit voivat toimia keskenään – kukin sisältää erilaisia tietoja, mutta ne voivat synkronoida elementtejä, jotta päällekkäistä työtä ei tapahdu ja jotta voidaan levittää ajantasaista tietoa. Kuten Lydia Pintscher – Wikidatan tuotepäällikkö – kuitenkin selitti ryhmälle, kaikki pitävät liittoa hyvänä ajatuksena, mutta kaikilla on myös erilainen käsitys siitä, mitä se tarkoittaisi käytännössä! Kokouksessa keskustelimme eri käytännön vaihtoehdoista federoitu Wikibase mukaan lukien, mutta ei rajoittuen: yhteiset kiinteistöt, mutta paikalliset esineet; yhteiset tavarat, mutta paikalliset kiinteistöt; ja jaettu kysely.
Kiinnostavat strategiset asiakirjat
Lähes samanaikaisesti tämän tapahtuman kanssa Wikidata-tiimi julkaisi neljä strategia-asiakirjaa, mukaan lukien korkean tason visio , ja erityisen asiakirjan, jossa keskusteltiin Wikibase-ekosysteemin tulevaisuudesta . Tässä jälkimmäisessä raportissa esitetään erityiset perustelut sille, miksi kulttuuriala – erityisesti kansalliset kirjastot – tutkii Wikibase-tietokantaa:
”Wikibase on hyödyllinen kaikentyyppisille heterogeenisille tiedoille, joissa datan yhteyksillä on tärkeä rooli. Tämä koskee kaikenlaisia aloja (digitaalisista) humanistisista tieteistä biotieteisiin. Viime aikoina olemme nähneet paljon toimintaa GLAM-sektorilla. [...] Seitsemän kansallista kirjastoa, muun muassa Saksa ja Ranska, ovat toteuttaneet merkittäviä pilottihankkeita, ja kirjastot seitsemästä muusta maasta ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita arvioimaan tai käyttämään Wikibase- tai Wikidataa alustana linkitetyn tietotyön luomiseen tai siihen osallistumiseen alalla. [...] Tähän mennessä olemme pääasiassa pyytäneet instituutioita lahjoittamaan sisältöä meille. Edistämällä Wikibase-ekosysteemiä meillä on myös jotain merkittävää ja hyödyllistä antaa takaisin instituutioille. Tällainen molempia osapuolia hyödyttävä suhde vahvistaisi nykyisiä siteitämme instituutioihin ja loisi uusia kumppanuuksia sellaisten instituutioiden kanssa, joita emme ole vielä saavuttaneet.”
– Wikitietokannan ekosysteemiä koskeva strategia, sivut 3 ja 8
Tämä strategia on johdonmukainen tutkimuskirjastojen yhdistyksen kanssa, joka tutki laajasti huhtikuussa 2019 julkaistua valkoista kirjaa, jossa käsiteltiin Wikibasen ja Wikidatan käyttöä kirjaston yhteydessä.
Lisätietoja Tukholman kokouksessa käydyistä keskusteluista on itse päivän aikana laadituissa kattavissa muistioissa.