Miten päädyit ammattiin?
Melkein puoli vuosisataa sitten (!) sain jatkotutkinnon kirjasto- ja informaatiotieteestä. Tämän jälkeen aloitin työt Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuuridiplomatiavirastossa British Councilissa, jonka palveluksessa asuin ja työskentelin 14 vuotta Jakartassa, Singaporessa ja Kairossa useiden Lontoon työjaksojen välissä. Vuonna 1990 perustin ensimmäisen sarjan organisaatioita, jotka toteuttivat hankkeita ja tekivät kansainvälistä konsultointia pääasiassa tiedotuksen ja koulutuksen alalla. Voitimme ensimmäisen ”telematiikka kirjastoille” -hankkeen EU:n tutkimuspuitteiden puitteissa vuonna 1993. Noin 20 vuotta sitten EU kiinnitti yhä enemmän huomiota kulttuuriin ja sen tulevaan digitaaliseen toimintaympäristöön, minkä jälkeen toteutimme paljon EU:n hankkeita, muun muassa useita Europeanaa edeltäneitä toimia. Europeanan perustamisen myötä autoin käynnistämään kuusi tai seitsemän parhaiden käytäntöjen verkostoa, tutkimushankkeita ja vastaavia toimia tai osallistuin niihin tiiviisti sen ”sateenvarjon” puitteissa.
Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä?
Vuodesta 2016 lähtien olen työskennellyt Marinos Ioannidesin ja Digital Heritage Research Laboratoryn tiimin kanssa Kyproksen teknillisessä yliopistossa. Meille on myönnetty eurooppalainen tutkimusalue ja Unescon digitaalisen perinnön puheenjohtajat. Koordinoimme myös ViMM (Virtual Multi-Modal Museum) CSA 2016-19:ää. Tällä hetkellä työstän EU:n tutkimusta, joka koskee aineellisen kulttuuriperinnön 3D-digitoinnin laatua, sekä Europeana Common Culture Generic Services -hanketta, jossa tarkastelen tällä hetkellä digitaalisen kulttuuriperinnön joukkoistamista kaikkialla Euroopassa osana valmiuksien kehittämistä. Puhun muuten 15. joulukuuta joukkoistamiseen ja digitaaliseen kulttuuriperintöön liittyvässä webinaarissa, johon kaikki tätä lukevat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.
Millaisia haasteita roolissasi on? Mitkä ovat suosikkielementtisi?
Sen lisäksi, että yritetään pitää organisaatio toiminnassa 25 vuoden ajan, suurimmat haasteet - ja ammatillinen tyytyväisyys - on yhdistetty uusien olosuhteiden monimutkaisuuteen ja yrittämiseen auttaa saamaan aikaan muutos. Voin ajatella esimerkiksi 1990-luvulle asti, että Keski- ja Itä-Euroopan kirjastojen, museoiden ja arkistojen kanssa tehdään yhteistyötä EU:n kanssa. ja auttaa saamaan laajamittaista EU:n rahoitusta Etelä-Afrikan historiallisesti heikommassa asemassa olevien yliopistojen kirjastoille. Myöhemmin toteutettiin useita toimia, joilla tuettiin julkisen sektorin hallussa olevia tietoja koskevan direktiivin saattamista osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Muutama vuosi sitten kirjoitin Maailmanpankin Global Development -tutkimuksen ja raportoin taajuusylijäämistä Kiinan maaseudulla. Jokainen näistä haastoi tietoni ja osaamiseni rajat monin tavoin. Suuren osan sisällön metadatasta saaminen Europeanaan sen ensimmäisessä vaiheessa useiden eri projektien kautta oli myös suuri testi!
Mikä oli motivaatiosi liittyä jäsenneuvostoon?
Olen investoinut Europeanaan sen alusta lähtien ja pidän sitä edelleen eurooppalaisen kulttuuriperinnön keskeisenä aloitteena digitaalisella aikakaudella. Olin aiemmin mukana useissa erityisryhmissä, ja tuntui luontevalta astua ehdolle jäsenneuvoston vaaleissa. Olin iloinen voidessani tulla valituksi - Europeana Network Associationissa on paljon erinomaisia ehdokkaita!
Mitä aiotte tehdä jäsenneuvoston jäsenenä?
Liityin ENA:n johtokuntaan aiemmin tänä vuonna ja olen tällä hetkellä mukana keskustelussa osallistavuuden ja monimuotoisuuden lisäämisestä kokoelmissa ja yhteisömme edustavuudessa. Tämä on minulle hyvin tärkeää. Tämän lisäksi haluaisin auttaa ENAa täydentämään Europeana-aloitetta toimimalla tehokkaasti vuorovaikutuksessa kulttuuriperintölaitosten kanssa digitalisaation alalla. Näen myös yhteisön sitoutumisen ja vahvemman panoksen paikalliseen identiteettiin ja paikantunteeseen sellaisena, mitä Europeana voi vahvistaa ENA:n tuella.