EUreka3D-hankekonsortion ja kansainvälisen arkistoneuvoston (ICA) hiljattain järjestämässä digitaalisen median aitoutta käsitelleessä verkkoseminaarissa VUB:n/ imecin (EUreka3D:n hankekumppani)Frederik Temmermans jakoi asiantuntemustaan digitaalisen median aitoudesta ja erityisesti kulttuuriperinnön säilyttämisestä. Puheessa korostettiin aidon ja laadukkaan digitoinnin merkitystä kulttuurisen menneisyytemme ymmärtämisessä ja säilyttämisessä. Lue lisää siitä, mistä on keskusteltu.
Digitaalisen median aitouden haaste
Fyysisten esineiden aitojen digitaalisten esitysten tallentamiseen ja tallentamiseen liittyy selkeitä haasteita. Tässä yhteydessä digitaalisen median resurssia pidetään aitona, jos se edustaa todellista alkuperäistä esinettä ja on muuttumaton sen alusta lähtien. Esimerkiksi taideteosten ulkonäkö voi vaihdella suuresti, kun niitä digitoidaan eri olosuhteissa. Erot valaistuksessa, kameralaitteissa ja jopa hienovaraiset ympäristötekijät, kuten lämpötila, voivat kaikki vaikuttaa lopputulokseen. Näiden epäjohdonmukaisuuksien vuoksi on vaikea arvioida esineitä tieteellisesti ja vertailla digitaalisia jäljennöksiä ajan mittaan.
Nämä ongelmat tulevat esiin etsittäessä verkosta ikonisia taideteoksia, kuten Leonardo da Vincin Mona Lisaa tai Pieter Bruegelin Baabelin tornia. Erot värissä, kontrastissa ja tasaisissa mittasuhteissa voivat vaikeuttaa katsojan käsitystä alkuperäisestä teoksesta. Kopioita ja parodioita ei ole aina helppo tunnistaa.
EUreka3D ja paradatan merkitys
EUreka3D-hankkeella pyrittiin puuttumaan näihin huolenaiheisiin edistämällä ns. paradatan eli kunkin digitointitapahtuman olosuhteita ja asetuksia kuvaavien yksityiskohtaisten tietojen johdonmukaista keräämistä ja säilyttämistä. Nämä paratiedot sisältävät tietoja kameran asetuksista, valaistusasetuksista, ympäristöolosuhteista ja käytetyistä laitteista. Näiden tietojen tallentaminen varmistaa, että digitaaliset esitykset ovat ajan mittaan luotettavampia ja vertailukelpoisempia.
Näiden tietojen tallentaminen antaa historioitsijoille, tutkijoille ja yleisölle mahdollisuuden jäljittää digitaalinen tietue takaisin sen lähdeolosuhteisiin. EUreka3D-kehyksessä paradatan säilyttäminen digitaalisten kuvien rinnalla on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että näitä digitaalisia tietueita analysoidaan tulevaisuudessa samalla kun otetaan huomioon talteenotto-olosuhteiden vaihteluista johtuvat vaihtelut.
Tämä runsaasti dataa sisältävä lähestymistapa on erityisen tärkeä, koska digitaaliset jäljennökset toimivat yhä useammin esineiden fyysisen saatavuuden sijaisina. Säilyttämällä paradataa EUreka3D pyrki kuromaan umpeen kuilua staattisten digitaalisten kaappausten ja historiallisten esineiden dynaamisen ja kehittyvän todellisuuden välillä. Esimerkiksi paradatan tarkan tallennuksen avulla voit teoreettisesti seurata muutoksia saman artefaktin useissa digitoiduissa versioissa tunnistamalla ympäristötekijöistä, ennallistamistoimista tai teknisestä kehityksestä johtuvat muutokset.
Digitaalisen median manipulointi ja tekoälyn rooli
Tekoälyn kasvava rooli digitaalisessa mediassa sekä kuvien parantamisen välineenä että mahdollisen manipuloinnin lähteenä on tärkeä tekijä tässä keskustelussa. Tekoälyyn perustuvia työkaluja on saatavilla visuaalisen laadun parantamiseksi esimerkiksi denovoimalla, värittämällä tai lisäämällä kuvan tarkkuutta.
Tällaiset työkalut voivat kuitenkin tuoda uutta tietoa, jota ei ole alkuperäisessä teoksessa. Vaikka tämä kehitys tarjoaa arvokkaita uusia mahdollisuuksia, se hämärtää entisestään aitojen esitysten ja digitaalisten muutosten välistä rajaa. Se, että nämä työkalut tulevat laajemmin saataville, asettaa haasteita todellisten artefaktien erottamiselle manipuloiduista versioista. Alla olevassa esimerkissä on esimerkki Da Vincin Mona Lisasta, jonka taustaa laajennettiin Adobe Photoshopiin rakennetulla Generative Expand AI -työkalulla.
Tekoälyyn perustuvia tunnistusmenetelmiä käytetään yleisesti tuotetun ja manipuloidun sisällön tunnistamiseen. Vaikka tällaiset menetelmät ovat viime aikoina tulleet vaikuttavan tarkoiksi, ongelmasta tulee vastakkainasettelu tekoälytyökalujen välillä. Havaitsemisvälineiden parantuessa myös sisällön luomiseen käytetyt menetelmät kehittyvät, mikä johtaa jatkuvaan kissa ja hiiri -peliin. Alana meidän on pyrittävä tulevaisuuteen, jossa digitaalisen median alkuperä on tarkasti dokumentoitu, alkaen median luomisesta ja jatkuen koko elinkaaren ajan. EUreka3D on esimerkki tästä ennakoivasta lähestymistavasta paradatan yksityiskohtaisen dokumentoinnin avulla. Digitaalisen perinnön aitouden turvaamiseksi paradata ja metadata on liitettävä turvallisesti mediasisältöön käyttämällä salausmenetelmiä.
Tulevaisuudennäkymät: yhteentoimivuus ja standardointi
Jotta tämä tulevaisuuden visio toteutuisi, yhteentoimivuus ja standardointi ovat välttämättömiä. JPEG-luottamusstandardin (ISO/IEC 21617) tavoitteena on luoda standardoitu kehys alkuperätietojen upottamiseen ja turvaamiseen digitaalisissa mediatiedostoissa. Aloitteella pyritään yhdenmukaistamaan eri organisaatioiden ja teknologioiden toimia, jotta laitokset kaikkialla maailmassa voivat jakaa ja todentaa aitoja kulttuuriaineistoja tehokkaammin.
EUreka3D:n painotus sekä paradatassa että metadatassa digitaalisen säilyttämisen perustekijöinä viittaa avoimempaan digitaaliseen tulevaisuuteen, jossa alkuperätiedoilla varmistetaan, että kulttuuriperintö pysyy luotettavana ja saatavilla tuleville sukupolville.
Lue lisää
Jos haluat lisätietoja EUreka3D:stä ja sen saavutuksista, selvitä, miten hanke mahdollisti 3D-perinnön luomisen ja uudelleenkäytön. Voit myös katsoa tallenteen Frederikin puheesta EUreka3D-verkkosivustolla.