Kiitos, että puhuit meille tänään! Voitteko kertoa meille laitoksestanne?
Kiitos, että otit minut! Viron sotamuseo – kenraali Laidonerin museo on melko pieni muistilaitos, joka toimii Viron puolustusministeriön alaisuudessa ja keskittyy Viron sotahistorian tutkimiseen ja popularisointiin. Pienestä määrästämme huolimatta olemme viime vuosina onnistuneet hyvin kansainvälisessä yhteistyössä: Latvian kumppanien kanssa on käynnissä sotaperintömatkailua koskeva hanke. Vuosittainen Itämeren sotahistorian konferenssi, jota isännöimme Baltic Defence Collegen kanssa, on jo tullut tapana. Samalla arki jatkuu museon kokoelmien parissa. Tämä sai meidät kiinnostumaan joukkoistamisesta.
Mihin projektisi keskittyi? Ja miten se kehitettiin?
Halusimme tietää, miksi Viron museot ja muistilaitokset eivät ole kovin innokkaita käynnistämään joukkoistamishankkeita, vaikka vapaaehtoisten osallistuminen museoiden toimintaan on melko yleistä. Halusimme myös selvittää, miten tuoda esiin ajatus joukkoistamisesta, joka voisi olla erittäin hyödyllistä sekä museoille että vapaaehtoisille molemmille osapuolille.
Keksimme kyselyn, jonka jaoimme museoiden kesken. Opimme 19 eri instituution palautteen perusteella lisää niiden kokemuksista sekä joukkoistamiseen liittyvistä epäröinneistä tai ennakkoluuloista. Keväällä meillä oli kaksipäiväinen työpaja British Libraryn tohtori Mia Ridgen kanssa, jossa keskustelimme kyselyn tuloksista ja opimme paljon lisää joukkoistamissuunnitelmien kehittämisestä.
Mikä oli lopputulos - miten joku voi käyttää sitä?
Hanke tuotti ennen kaikkea viisi joukkoistamissuunnitelmaa eri kehitysvaiheissa. Mutta mikä tärkeintä, näiden suunnitelmien valmistelu tarjosi osallistujille mahdollisuuden miettiä ja tulla tietoiseksi joukkoistamishankkeen eri näkökohdista sekä menestyksen erilaisista merkityksistä tältä osin. Ja nyt kun nämä suunnitelmat ovat valmiit, ne voisivat kannustaa osallistuvia museoita ottamaan seuraavan askeleen todella aloittamaan omalla joukkoistamishankkeellaan.
Mitä olet oppinut tästä kokemuksesta kulttuuriperinnön joukkoistamisesta?
Kaikki riippuu suunnittelusta. Suunnittelu on hankkeen onnistumisen tai epäonnistumisen avaintekijä. Enkä tarkoita tällä pelkästään budjetti- tai Excel-taulukoita vaan vapaaehtoisten kanssa työskentelyyn valmistautumista, heidän tarpeidensa huomioon ottamista hankkeen aikana ja vapaaehtoisten läsnäoloa silloin, kun he sitä tarvitsevat.
Oli kuitenkin rohkaisevaa oppia, että kun suunnittelu on tehty kunnolla, myös pienet museot ja muistilaitokset voivat käynnistää joukkoistamishankkeen.
Miten joukkoistamisaloitteet voidaan suunnitella vastaamaan tutkijoiden tarpeita?
Tiivis yhteistyö projektikehitystiimin ja tutkijoiden välillä alusta alkaen olisi tässä täydellinen ratkaisu.
Millaisia suunnitelmia teillä on hankkeen tulevaisuuden suhteen?
Olen iloinen voidessani ilmoittaa, että kahdesta viidestä tänä keväänä kehitetystä joukkoistamissuunnitelmasta tulee todellisia joukkoistamishankkeita jo tänä vuonna. Viron kansallismuseo aloittaa hankkeen, jonka tavoitteena on kerätä syyskuussa ihmisten tarinoita ja kokemuksia puutarhanhoidosta ja syötävistä kasveista. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, aloitamme projektillamme Viron puolustusliiton valokuvakokoelmasta myöhemmin tänä syksynä.