Covid-19-pandemian vaikutukset ovat aiheuttaneet valtavia paineita kulttuuriperintöalalle. Mutta kuten tänään hahmottelemme Eurooppa-päivän manifestissamme – _Kulttuuriperintö: Se on vahva katalysaattori Euroopan tulevaisuudelle_ja tarjoaa myös ratkaisuja haasteisiin, joita kohtaamme pandemian jälkeen. Tämä Euroopan kulttuuriperintöallianssin (European Heritage Alliance) jäsenten käynnistämä manifesti on epävirallinen foorumi, joka kokoaa yhteen 50 eurooppalaista ja kansainvälistä verkostoa, jotka toimivat laajemmalla kulttuuriperintöalalla. Siinä esitetään keskeiset tavat, joilla kulttuuriperintöala voi edistää Euroopan elpymistä, ja kehotetaan EU:n toimielimiä asettamaan ala Euroopan tulevaisuutta koskevien suunnitelmien keskiöön. Alla voit lukea lausunnon kokonaisuudessaan – lue, allekirjoita, jaa ja liity joukkoomme, kun pyrimme vahvistamaan alaamme ja Eurooppaa.
Tänä merkittävänä Eurooppa-päivänä juhlistamme Schumanin julistuksen 70-vuotispäivää ja Euroopan yhdentymisprosessin käynnistämistä.
Aikana, jolloin Eurooppa ja koko maapallo kamppailevat selviytyäkseen covid-19-viruksen aiheuttamasta ennennäkemättömästä kriisistä ja jolloin meidän on määriteltävä vankat politiikat yhteiskuntiemme ja talouksiemme palauttamiseksi ennalleen ja jälleenrakentamiseksi;
ottaa huomioon, että pandemia on vaikuttanut voimakkaasti ja erityisesti kulttuurin ja kulttuuriperinnön laajaan maailmaan, millä on vakavia kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia kulttuuriperinnön ammattilaisille ja vapaaehtoisille;
ovat vakuuttuneita kulttuuri- ja kulttuuriperintöalan toimijoiden poikkeuksellisista pyrkimyksistä pitää yllä ihmisten henkeä jakamalla pääsyn poikkeuksellisen rikkaaseen kulttuurisisällön tarjontaan;
Me, eri puolilla Eurooppaa toimivan laajan kulttuuriperintöyhteisön edustajat, olemme kokoontuneet Euroopan kulttuuriperintöallianssin lipun alle välittääksemme vahvan solidaarisuuden, toivon ja yhtenäisyyden viestin Euroopan johtajille ja kansalaisille. Olemme valmiita edistämään Euroopan välitöntä sosiaalista ja taloudellista elpymistä sekä Euroopan yhdentymishankkeen etenemistä pitkällä aikavälillä.
Robert Schumanin ja hänen ikätovereidensa 70 vuotta sitten esittämän vision ja rohkeuden innoittamana uskomme vakaasti, että meidän on tartuttava nykyiseen kriisiin ja asetettava kulttuuri ja kulttuuriperintö sinne, minne ne kuuluvat: Euroopan elpymisen ytimessä;
Kuten kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 aikana osoitettiin, kulttuuriperintö voi monin tavoin vauhdittaa myönteistä muutosta.
Tässä manifestissa korostetaan seitsemää toisiinsa liittyvää tapaa, joilla näin on:
1) Parantava Eurooppa
Terveysuhkien aikana kulttuuriperinnöllä on ja tulee olemaan keskeinen rooli jokaisen yksilön ja koko yhteiskuntamme fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointi on kokonaisvaltainen käsite, joka kattaa emotionaaliset, sosiaaliset, kulttuuriset, hengelliset ja taloudelliset tarpeet, joiden avulla yksilöt voivat hyödyntää koko potentiaaliaan ja osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti. Siksi kulttuuriperintöön investoiminen tarkoittaa investoimista kansanterveyteen, hyvinvointiin ja ihmisten elämänlaadun parantamiseen.
2) Eurooppa
Aikana, jolloin koko maailma on kohtaamassa elämäntapamme syvällisen muutoksen, yhteinen kulttuuriperintömme ja arvomme muodostavat kipeästi kaivatun ankkurin ja kompassin. Ne voivat todellakin antaa suuntaa ja inspiraatiota oikeiden valintojen tekemiseen edessämme. Kulttuuriperintö takaa yhteyden juuriemme, identiteettiemme ja perinteidemme sekä laajemman eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen kokonaiskuvan välillä. Osallistuminen ja sitoutuminen kulttuuriperintöön antaa meille myös mahdollisuuden omaksua monimuotoisuutemme ja käyttää sitä rikastumisen ja luovuuden lähteenä. Se, miten Euroopan kansalaiset tuntevat ja ymmärtävät yhteisen perintönsä ja miten tätä kulttuuriperinnön tulkintaprosessia helpotetaan, on ratkaisevan tärkeää Euroopan tulevaisuuden kannalta. Tästä syystä kulttuuriin, koulutukseen, tieteeseen ja innovointiin tehtävien investointien lisäämisen on oltava keskeisellä sijalla edistettäessä eurooppalaista elämäntapaa - sen monimuotoisuutta. Tästä syystä ”yhteisten arvojen Euroopan unionin” on tulevaisuudessa oltava yhtä tärkeä kuin Euroopan talous-, raha- tai poliittinen unioni.
3) Eurooppaa digitaalisesti muuttamassa
Covid-19-pandemia on korostanut kulttuuriperinnön digitaalisen saatavuuden ratkaisevaa merkitystä. Aikana, jolloin ihmiset pyrkivät pysymään lähempänä toisiaan ja samalla fyysisesti erillään toisistaan, kulttuuriperintöjärjestöt eri puolilla Eurooppaa ovat nousseet haasteeseen. Euroopalla on jo johtava asema digitaalisessa kulttuuriperinnössä, ja se voi kehittää uusia teknologioita, kuten tekoälyä ja humanistisiin ja eettisiin periaatteisiin perustuvaa koneoppimista. Nyt meidän on tehtävä yhteistyötä tämän digitaalisen muutoksen nopeuttamiseksi ja parantamiseksi edelleen. Samalla meidän on kavennettava digitaalisesti varustettujen ja muiden instituutioiden välistä kuilua. Meidän on demokratisoitava perintömme saatavuus, jotta voimme tukea monimuotoisuutta, osallisuutta, luovuutta ja kriittistä osallistumista koulutukseen ja tietämyksen jakamiseen. Meidän on edistettävä yhteistyötä ja kokeiluja, jotka vahvistavat innovointikykyämme. Meidän on myös edistettävä digitaaliteknologian ja -asiantuntemuksen käyttöä, jotta voimme vahvistaa kulttuurilaitosten roolia eurooppalaisten tarinoiden kertomisessa.
4) Viherryttävä Eurooppa
Samalla kun Euroopan unioni työstää historiallista ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa”, meidän on varmistettava, että yhteiskuntamme ja taloutemme vihreän muutoksen kulttuuriulottuvuus otetaan täysimääräisesti huomioon. Ilmastonmuutos uhkaa vakavasti kulttuuriperintöämme, myös kulttuurimaisemia. Kulttuurimaailmaa, jolla on runsaasti perinteistä tietoa ja taitoja, voidaan kuitenkin käyttää myös ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien käytäntöjen laajentamiseen, mikä voi auttaa saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kunnianhimoiset tavoitteet. Tuemme voimakkaasti kehotuksia Euroopan ”vihreästä elpymisestä” pandemian jälkeen ja olemme vakuuttuneita kulttuuriperinnön valtavasta potentiaalista sen saavuttamisessa.
5) Euroopan uudistaminen
Nyt merkittävä tutkimus Cultural Heritage Counts for Europe tarjoaa vankkaa näyttöä kulttuuriperintöinvestointien selkeistä hyödyistä kuntien ja alueiden elvyttämiselle sekä yksilö- että yhteisötasolla. Koska työpaikkoja voidaan menettää dramaattisesti, kehotamme EU:n johtajia investoimaan kulttuuriperintöön perustuvaan kaupunki- ja maaseutualueiden elvyttämiseen, joka mahdollistaa Euroopan sosiaalisen ja taloudellisen elpymisen ja vahvistaa sitä. Tällä tavoin Eurooppa paitsi säilyttää monia olemassa olevia työpaikkoja ja niihin liittyviä taitoja myös luo uusia palkitsevia työpaikkoja, jotka ulottuvat erikoistuneista käsitöistä digitaalisten ja muiden uusien teknologioiden pitkälle vietyyn käyttöön. Tällainen kulttuuriperintöä koskeva uusi ohjelma puolestaan edistää sosiaalista ja taloudellista innovointia ja parantaa merkittävästi elinympäristöämme. Kulttuuriperintöön perustuvan elvyttämisen valtava potentiaali historiallisissa kaupungeissa, kylissä ja maaseudulla eri puolilla Eurooppaa voi todellakin muuttua todelliseksi "pelinvaihtajaksi" kohti vihreämpää ja kestävämpää Eurooppaa.
6) EUROOPPA-ASIANTUNTIJAN PERUSTAMINEN
Koska pandemialla on katastrofaalisia vaikutuksia matkailualaan matkustus- ja liikkuvuusrajoitusten vuoksi, mikä vaarantaa 13 miljoonaa työpaikkaa Euroopassa, tuemme täysin vetoomusta laatia merkittävä ”EU:n matkailualan pelastussuunnitelma”. Suunnitelmaan olisi sisällyttävä erityistoimenpiteitä kulttuurimatkailun elvyttämiseksi. Kulttuurimatkailu on yksi maailman suurimmista ja nopeimmin kasvavista matkailusegmenteistä, jonka osuus kaikesta Euroopan matkailusta on 40 prosenttia. Matkailu tarvitsee kulttuuriperintöä ja kulttuuriperintö tarvitsee matkailua. Toivumme kuitenkin tästä kriisistä käyttämällä sitä mahdollisuutena edistää innovatiivisempia ja kestävämpiä matkailumuotoja. Näin tuotamme pysyviä etuja kulttuuriperintökohteiden julkisille ja yksityisille omistajille ja niitä ympäröiville yhteisöille, luoden laadukkaampia kokemuksia ja parempaa nautintoa vierailijoille.
7) Maailman valloittaminen
Lopuksi, kuten nykyinen kriisi on osoittanut, ihmiskunnan selkeä keskinäinen yhteys ja hauraus tarjoavat Euroopalle ainutlaatuisen tilaisuuden vahvistaa myönteistä ja rakentavaa rooliaan maailmassa. Kulttuuri ja kulttuuriperintö ovat keskeisiä tekijöitä, jotka lisäävät kunnioitusta, ymmärrystä ja luottamusta maailmanlaajuisen solidaarisuuden ja yhteistyön edellytyksinä. Euroopan olisi näin ollen käytettävä rikkaita kulttuuriresurssejaan tämän prosessin puolustamiseen.
Edellä esitetyn perusteella meidän on kiireellisesti ja kollektiivisesti otettava käyttöön kulttuurin ja kulttuuriperinnön muutosvoima, jotta voimme tarjota merkitystä ja inspiraatiota Euroopan vihreälle ja osallistavalle elpymiselle pandemian jälkeen. Yhdessä voimme hyödyntää niiden koko potentiaalin paremman tulevaisuuden luomiseksi Euroopallemme.
ACCR (Association des Centres Culturels de Rencontres) (Kulttuurien keskusliitto)
ACE (Euroopan arkkitehtineuvosto)
AEERPA (European Association of Architectural Heritage Restoration Companies) (Arkkitehtiperinnön ennallistamisyritysten eurooppalainen yhdistys)
CIVILSCAPE (eurooppalainen maisemayleissopimus)
EAA (European Association of Archaeologists) (Euroopan arkeologien liitto)
E.C.C.O. (Euroopan konservaattori- ja palautusjärjestöjen liitto)
ECF (Euroopan kulttuurirahasto)
ECOVAST (kylän ja pikkukaupungin Eurooppa-neuvosto)
ECTN (Euroopan kulttuurimatkailuverkosto)
ECTP-CEU (Euroopan aluesuunnitteluneuvosto)
EFAITH (Euroopan teollisen ja teknisen perinnön yhdistysten liitto)
EFFORTS (linnoitettujen kohteiden eurooppalainen liitto)
EHHA (Euroopan historiallisten talojen yhdistys)
EHTTA (Euroopan historiallisten lämpökaupunkien yhdistys)
ELO (Euroopan maanomistajien järjestö)
EMA (Euroopan museoakatemia)
EMF (Euroopan museofoorumi)
EMH (Euroopan meriperintö)
ENCATC (kulttuurihallinnon koulutuskeskusten eurooppalainen verkosto)
ENCoRE (Euroopan suojelu- ja ennallistamiskoulutusverkosto)
ERIH (Euroopan teollisuusperintöreitti)
EUROCLIO (Euroopan historianopettajien yhdistys)
EUROCITIES (Euroopan suurten kaupunkien verkosto)
EUROPA NOSTRA (Kulttuuriperinnön ääni Euroopassa)
EWT (Euroopan muurikaupungit)
FEDECRAIL (Euroopan museo- ja matkailurautatieliitto)
FEMP (European Federation for Architectural Heritage Skills)
FRH (uskonnollisen perinnön tulevaisuus – historiallisten uskonnonharjoittamispaikkojen eurooppalainen verkosto)
Heritage Europe-EAHTR (Euroopan historiallisten kaupunkien ja alueiden yhdistys)
ICOM (Kansainvälinen museoneuvosto)
ICOMOS (kansainvälinen muistomerkkien ja kohteiden neuvosto)
IFLA Europe (Maisema-arkkitehtien kansainvälinen liitto)
INTO (kansainvälinen kansallinen säätiöjärjestö)
ISOCARP (Kansainvälinen kaupunki- ja aluesuunnittelijayhdistys)
NECSTouR (Euroopan alueiden kestävän ja kilpailukykyisen matkailun verkosto)
NEMO (Euroopan museojärjestöjen verkosto)
OWHC (Maailmanperintökaupunkien järjestö)
Perspectiv (Euroopan historiallisten teatterien yhdistys)
RANN (Réseau Art Nouveau -verkosto)
Kaakkois-Euroopan kulttuuriperintöverkosto (South East European Heritage Network)
TICCIH Europe (kansainvälinen teollisuusperinnön suojelukomitea)
Trans Europe Halles (TEH)
UIA:n työryhmä Heritage Region 1 (Kansainvälinen arkkitehtiliitto)
Tämän EUROPE DAY MANIFESTO -tapahtuman käynnistävät Euroopan kulttuuriperintöallianssin jäsenet. Se on epävirallinen foorumi, joka kokoaa yhteen 50 eurooppalaista ja kansainvälistä verkostoa, jotka toimivat laajemmalla kulttuuriperintöalalla. Euroopan kulttuuriperintöallianssin jäsenet edustavat erittäin suurta vaalipiiriä, joka koostuu kymmenistä miljoonista Euroopan kansalaisista. Kesäkuussa 2011 perustetun yhteenliittymän koordinoinnista on vastannut Europa Nostra.