Miten päädyit ammattiin?
Minulla on humanistinen BA ja olen tietojenkäsittelytieteen asiantuntija. Aloitin työni vuonna 1980 Rooman Sapienza-yliopistossa ja olen jo vuosia soveltanut asiantuntemustani museokoulutukseen ja tieto- ja viestintätekniikkaan.
Yliopistossa toimin e-oppimisen, koulu- ja museokasvatuslaboratorion sekä taide- ja lääketieteellisten humanististen tieteiden laboratorion johtajana. Toimin myös Erasmus-hankkeen EDMUSE hankekoordinaattorina: Koulutus ja museo-digitaalinen kulttuuriperintö tieteen oppimiseen. Toimin päätutkijana tutkiessani digitaalisen kulttuuriperinnön uudelleenkäyttöä kouluissa, lääketieteessä ja terveydenhuollossa sekä muissa oppimisympäristöissä.
Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä?
Tutkimushankkeessani ja toiminnassani sovelletaan pedagogisia menetelmiä, joissa museoesineiden kuvia käytetään oppimisen, sosiaalisen osallisuuden ja stressin rajoittamisen välineinä edellä mainituissa ympäristöissä. Hankkeessa analysoidaan taiteen käytön vaikutusta elämäntaitojen parantamiseen osallistujaryhmässä ja suunnitellaan myös digitaalisiin kirjastoihin liittyvää arkistoa, josta voi poimia kuvia taideteoksista tai valokuvista. Tavoitteena on digitaalinen alusta, jossa asiantuntijat voivat valita esineitä ja merkitä niiden merkityksen suhteessa taitoihin (esimerkiksi havainnointi, ongelmanratkaisu, empatia).
Millaisia haasteita roolissasi on? Mitkä ovat suosikkielementtisi?
Nautin siitä, että voin integroida opiskelemani tieteenalat monitieteisten projektien suunnitteluun ja ottaa mukaan tutkijoita, jotka työskentelevät eri osaamisaloilla ja joilla on erilaisia näkökulmia. Näin voidaan vastata tarpeisiin, kuten taiteen käyttöön lääketieteen ja terveydenhuollon oppimisessa, ja myös käyttää digitaalisia kulttuuriesineitä luomaan toimintaa muualla kuin museoissa hyvinvoinnin edistämiseksi.
Mikä oli motivaatiosi liittyä jäsenneuvostoon?
Teen usein kansainvälistä yhteistyötä, ja uskon, että on tärkeää jakaa ja vaihtaa kokemuksia sellaisten uusien toimien edistämiseksi, joilla voidaan tukea digitaalisen kulttuuriperinnön uudelleenkäyttöä. Aiemmin osallistuin hankkeeseen, jossa pyrittiin integroimaan Sapienzan digitaaliset resurssit Europeanaan, ja pidän sitä erittäin tärkeänä aloitteena.
Osallistumalla jäsenneuvoston jäsenenä voin sekä oppia muilta kollegoilta että jakaa kokemuksiani ja ehdottaa tapoja, joilla voisimme tuoda kulttuuriperinnön uusiin olosuhteisiin.
Mitä aiotte tehdä jäsenneuvoston jäsenenä?
Haluan edistää digitaalisen kulttuuriperinnön käyttöä hyvinvoinnin ja sen soveltamisen tukena lääketieteen ja terveydenhuollon alalla oppimisen ja stressin vähentämisen välineenä. Mielestäni tämä "uusi" tapa käyttää kulttuuriperintöä on erittäin tärkeä, jotta voidaan saavuttaa YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteet, jotka koskevat Euroopan kansalaisten hyvän elämänlaadun edistämistä.