Teille on myönnetty yhdessä Gentissä toimivien kollegojenne kanssa rahoitusta kunnianhimoiseen hankkeeseen Euroopan Urban Innovation Actions -ohjelmassa: CoGhent. Mitä CoGhent-hankkeella pyritään saavuttamaan?
Useimmat Euroopan kaupungit digitoivat kulttuurikokoelmiaan, mutta niillä ei useinkaan ole välineitä hyödyntää näitä kulttuuritietoja kansalaistensa osallistamiseksi. Data on juuttunut institutionaalisiin siiloihin tai sitä käytetään digitaalisilla alustoilla, jotka eivät tavoita uusia yleisöjä, koska niillä ei ole avointa infrastruktuuria. Yksi CoGhentin päätavoitteista on luoda tarvittava tietoarkkitehtuuri ja kaupunginlaajuinen tiedonhallintasuunnitelma, joka keskittyy pääasiassa kulttuurilaitoksiin.
Tuloksena oleva teknologia saa pysyvän paikan Design Museum Gentin tulevassa siivessä nimeltä DING. Yhdistämällä kulttuuriperintö kaupunkitasolla ja käyttämällä sitä perustana tarinoiden tallentamiseen ja esittämiseen kulttuuritiloissa haluamme hyödyntää digitoitua kulttuuriperintöä, jotta sitä voidaan käyttää osallistavasti ja tarkoituksenmukaisesti kansalaisten yhteisenä yhteytenä.
CoGhent pyrkii parantamaan kulttuurista osallistumista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta hyödyntämällä digitoitua kulttuuriperintöä erityisesti uusien yleisöjen kanssa. Miten digitaalinen kulttuuriperintö ja avoin data voivat mielestäsi edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta?
Lopullisena tavoitteena ei ole pelkästään kulttuuridatan avaaminen. Kyse on siitä, että siitä tehdään hyödyllistä, käyttökelpoista ja käytettyä, avoimen tiedon luomisesta. Tarjoamalla välineitä, joilla voidaan joukkoistaa kansalaisten tarinoita ja kansalaisten näkemystä yhteisestä kulttuuriperinnöstämme, ja hyödyntämällä linkitettyjä tietoja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseksi ja sen näkyvyyden lisäämiseksi toivomme lisäävän suvaitsevaisuutta toisiaan kohtaan ja lisäävän sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Mitkä ovat CoGhentin taustalla olevat arvot ja miten varmistat, että nämä arvot ohjaavat innovointia?
Vaikka hanke on hyvin datavetoinen ja teknologiapainotteinen, se poikkeaa tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Teemme käyttäjätutkimusta selvittääksemme, mitkä tiedot avautuvat kohdeyleisöllemme, joten toivomme saavamme hyvän käsityksen siitä, mitkä tiedot voisivat olla arvokkaita sekä loppukäyttäjälle että museoammattilaiselle. Haasteena tässä hankkeessa on löytää oikea tasapaino arvoihin perustuvan innovoinnin välillä ja myös pitää se yleisluonteisena ja riittävän avoimena, jotta se voidaan siirtää muihin kaupunkeihin.
Tämä ei ole ensimmäinen yrityksenne käyttää digitaalisia välineitä kokoelmien saavutettavuuden parantamiseksi. Hanke ”Esineidenmuseo ihmisille”palveli samanlaista tavoitetta. Miten esineiden museo liittyy CoGhent-hankkeeseen?
Ihmisten esineiden museolla oli erityinen tavoite; tutkia esineiden internetin (IoT) mahdollisuuksia galleriatilassa. Käyttämällä ultralaajakaistaa - radiotekniikkaa tarkkaan paikannukseen ja seurantaan - vierailijoiden liikkeiden seuraamiseen museo tarjosi vierailijoille suosituksia vierailun lopussa. Näiden ehdotusten tekemiseksi olimme kuitenkin hyvin riippuvaisia kypsästä ja linkitetystä (avoimesta) datasta. Sekä sisäisten että ulkoisten tietolähteiden puute merkitsi näiden suositusten manuaalista syöttämistä sen sijaan, että hyödynnettäisiin linkitetyn avoimen datan tarjoamia mahdollisuuksia, mikä on CoGhent-hankkeen ytimessä.
Osallistuit Europeanan aistiprosessiin digitaalisesta muutoksesta covid-19-pandemian aikana. Mikä on mielestäsi covid-19:n vaikutus CoGhentiin ja vastaaviin aloitteisiin?
Museot keräävät ihmisiä kokemaan taidetta ja toistensa näkökulmia. Kunnes palautamme luottamuksen julkisiin tiloihin, meidän on mietittävä, miten voimme kokoontua eri tavalla. Uskon vakaasti, että covid-19-pandemia antaa vauhtia vastaaville hankkeille, joilla pyritään jollakin tavalla kehittämään tällaisia uudenlaisia (digitaalisia) tiloja. Yhteys syntyy usein tarinoiden jakamisen kautta, ja juuri sitä yritämme alustaa.
Kuulitteko työpajoissa uusia ideoita tai lähestymistapoja, joita haluaisitte tutkia työssänne?
Eniten minuun iski se, miten meistä kaikista on tulossa hyvin riippuvaisia digitaalitekniikasta ja olemme näennäisesti pakotettuja muuttamaan ja mukauttamaan käytäntöjämme sen logiikkaan. Tilanne on kuitenkin hyvin epävarma. Meidän on turvattava arvomme siirryttäessä tälle digitaaliselle alueelle. Kun ajattelen digitaalisuutta museokontekstissa, etsin usein menneitä keskeisiä hetkiä ja kysyn itseltäni; ”olisimmeko toimineet toisin silloin, kun meillä oli samat digitaaliset välineet kuin nyt?” Vaikka digitaalisuus onkin tullut jäädäkseen, uskon, että museoiden ei tarvitse keksiä itseään kokonaan uudelleen. Sen sijaan heidän on selvitettävä, mikä toimii heille, sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa, ja miten teknologia voi nostaa tätä.
Lisätietoja tästä hankkeesta antaa Olivier.