Keskeiset kohokohdat: Valmius ja kokonaisvaltaiset toimet
Poliittinen foorumi, jonka järjestivät yhdessä Puolan kulttuuri- ja kansallisperintöministeriö, kansallinen kulttuuriperintöinstituutti, Puolan juutalaisten historian museo POLIN (konferenssiisännät) ja Europeana-aloite osana Europeana 2025 -hanketta, kokosi yhteen poliittisia päättäjiä, ammattilaisia ja asiantuntijoita. Tavoitteena oli nostaa keskustelua vaarassa olevan kulttuuriperinnön suojelemisesta ja kyberturvallisuuden parantamisesta sekä tehostaa toimintaa ja yhteistyötä näillä aloilla.
Foorumin avasi Puolan kulttuuri- ja kulttuuriministeriön (National Heritage) valtiosihteeri Marta Cienkowska. Hän korosti, että on tärkeää vahvistaa selviytymiskykyä nykyisissä haasteissa, kuten sodassa ja ilmastoon liittyvissä häiriöissä, ja korosti varautumisen ja yhteisten toimien tarvetta. Hän totesi, että säilyttämisessä ja kyberturvallisuudessa ei ole kyse vain resurssien suojelemisesta, vaan myös kollektiivisen muistimme, kulttuurimme, ihmisten yhteyksien ja kuvittelemamme tulevaisuuden suojelemisesta. Lisäksi hän korosti, että varautuminen on ajattelutapa.
British Libraryn kirjastonhoitajan Liz Jollyn ajatuksia herättävä pääpuhuja tarjosi oppitunteja ennaltaehkäisevistä lähestymistavoista häiriönsietokykyisiin tietojärjestelmiin ja infrastruktuuriin hyödyntäen British Libraryn kokemuksia vuoden 2023 kyberhyökkäyksestä ja sen vastatoimista. Nämä verkossa saatavilla olevat kokemukset tarjoavat arvokasta tietoa kulttuuriperintöalan instituutioille.
Europeana-säätiön datapalvelujen johtajan Valentine Charlesin ja Europeana-aggregaattoreiden ohjausryhmän Corinne Szteinsznaiderin pitämässä istunnossa luotiin pohjaa seuraaville keskusteluille.
Ukrainan kulttuuri- ja tiedotuspolitiikan ministeriön digitaalisesta kehityksestä, digitaalisista muutoksista ja digitalisaatiosta vastaavan varaministerin Anastasia Bondarin ja Europeana Network Association -järjestön ja Europeana Initiative -työryhmän ”Ukrainan digitaalisen kulttuuriperinnön tukeminen” puheenjohtajan Sofie Taesin välisessä voimakkaassa keskustelussa keskityttiin kriittiseen työhön Ukrainan kulttuuriperinnön suojelemiseksi meneillään olevassa sodassa. Varaministeri Bondar korosti, että kuten Venäjän sota Ukrainaa vastaan osoittaa, kulttuuri muodostaa yhteisöjen selviytymiskyvyn ja itsenäisyyden perustan.
Paneelikeskustelu, johon osallistuivat Euroopan komission datasta vastaava apulaisjohtaja Rehana Schwinninger-Ladak, Kansallisen kulttuuriperintöinstituutin apulaisjohtaja Karol Czajkowski, Viron kulttuuriministeriön osastopäällikkö Mihkel Kaevats ja DEN Cultural Knowledge Institute & Digital Transformation -instituutin innovaatio- ja ekosysteemipäällikkö Gijs Meijer ja jossa pohdittiin fyysisen ja digitaalisen perinnön suojelua koskevia poliittisia aloitteita ja strategioita. Puhujat korostivat kokonaisvaltaisen ja yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan ja yhteisten toimien merkitystä käsiteltäessä fyysisen ja digitaalisen perinnön suojeluun ja säilyttämiseen liittyviä moniulotteisia näkökohtia. Tähän sisältyvät digitoinnin mahdollisuudet dokumentoida kulttuuriperintöä mahdollisimman tarkasti, tietojen standardointi, yleisön osallistuminen digitointiprosesseihin ja rajatylittävien strategioiden kehittäminen. Panelistit viittasivat Viron aloitteeseen yhteisestä digitaalisesta säilyttämisestä ja DENin käytännön työkaluun kulttuuriorganisaatioiden digitaalisen turvallisuuden tarkistuslistaa varten, jolla tuetaan laitoksia niiden valmistautumisessa.
Foorumi tiivistyi useisiin asioihin
Puhujat ja panelistit käsittelivät riskinalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseen ja kyberturvallisuuden parantamiseen liittyviä monimutkaisuuksia:
Todellisuus, että kaikkea ei voida digitalisoida, kun otetaan huomioon rajalliset resurssit, ja tarve tietoiseen ja tarkoitukselliseen lähestymistapaan digitalisoinnin ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
Euroopan komission vuoden 2021 suosituksen luokkien ehdottama priorisointitarve, jossa jäsenvaltioita kehotetaan ”digitoimaan 3D-muodossa kaikki vaarassa olevat muistomerkit ja kohteet, 50 prosenttia fyysisesti eniten vierailluista ja heikosti digitalisoiduista kulttuuriperinnön luokista”.
Tarve määritellä tietoturvallisuuden ja kyberturvallisuuden kynnysarvo ja se, miten sen täytäntöönpano ei saisi koskaan vaarantaa yleisön pääsyä kulttuuriperintöön ja sitoutumista siihen.
Institutionaalisen maineen ja avoimuuden tasapainottaminen on tärkeää, sillä mainehaitan pelko voi rajoittaa avoimuutta epäonnistumisten tai kyberhyökkäysten suhteen. Tällainen rehellisyys on avain yhteiseen oppimiseen ja varautumiseen.
Herkkä tasapaino standardoinnin ja laadun tarpeen ja nopean toiminnan välttämättömyyden välillä kriisitilanteessa.
Puhujat ja panelistit esittivät joukon konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia näkemyksiä, jotka vaihtelivat toimintapoliittisista suosituksista käytännön toimenpiteisiin. Näitä olivat muun muassa kulttuuriperintöalan valmiutta koskevan eurooppalaisen kehyksen tarve, alojen välisen yhteistyön merkitys ja oppiminen aloilta, joilla on edistyneempää kyberturvallisuuskokemusta.
He korostivat myös, että on tärkeää kartoittaa pitkäaikaiseen säilyttämiseen liittyviä nykyisiä käytäntöjä kaikkialla Euroopassa. digitaalisten rekisterien perustaminen ensiaskeleena kaikissa hätätoimissa; ammattilaisten koulutus ja instituutioiden valmiuksien kehittäminen; asiaa käsittelevät jäsenvaltioiden työryhmät; ja puolustetaan asianmukaisia resursseja fyysisen ja digitaalisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi Euroopan unionin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.
Kulttuuriperinnön yhteisen eurooppalaisen data-avaruuden hyödyntäminen vahvan tietosuojan ja suvereniteetin välittäjänä sekä tarve tutkia hajautettuja ja hajautettuja järjestelmiä häiriönsietokyvyn parantamiseksi toistettiin koko ohjelmassa. Keskeisiä periaatteita olivat myös FAIR (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) ja CARE (Collective Benefit, Authority to Control, Responsibility, Ethics).
Toimintakehotus – Valmiina tulevaisuuteen: Digitaaliseen kulttuuriperintöön liittyvän valmiuden kehittäminen
Toimintafoorumin tuloksena julkaistiin toimintakehotus, jossa korostettiin, että varautuminen on kollektiivinen vastuu ja olennainen osa Euroopan kulttuuri- ja sosiaaliturvaa. Puheenjohtajavaltio Puolan painopisteen ”Turvallisuus,Eurooppa!”ja EU:n valmiusunionistrategian innoittamana toimintakehotus perustuu foorumin tavoitteisiin ja keskeisiin viesteihin. Siinä esitetään viisi ohjaavaa periaatetta ja viisi konkreettista toimea turvallisemman, joustavamman ja häiriönsietokykyisemmän digitaalisen ekosysteemin luomiseksi. Sitä muokkasivat muiden järjestäjien, puhujien ja panelistien näkemykset ja panos. Tämä toimintakehotus oli yhteistoiminnallinen ja iteratiivinen toimi, jolla varmistettiin, että se kuvastaa erilaisia näkökulmia ja että sillä pyritään saamaan aikaan merkityksellisiä vaikutuksia. Tällä yhteiskehittämiseen perustuvalla lähestymistavalla varmistetaan, että tämä toimintakehotus on elävä sitoumus, joka perustuu jaettuun asiantuntemukseen ja yhteiseen haluun valmistautua. Sen koollekutsujat ovat sitoutuneet edistämään näitä toimia ja kehottavat kaikkia asiaankuuluvia toimijoita liittymään mukaan ja toimimaan kiireellisesti.
Lue toimintakehotus kokonaisuudessaan, niin näet politiikkafoorumin uudelleen ja voit katsoa ja jakaa tallenteen.
Jatka keskustelua
Tämä toimintakehotus on tärkeä edistysaskel, mutta sen vaikutus riippuu kollektiivisesta sitoutumisesta. Kehotamme sinua jakamaan tämän toimintakehotuksen omissa verkostoissasi. Jos havaitsette toimintakehotuksen johdosta maassanne, toimielimessänne tai verkostossanne toteutettuja toimenpiteitä, ottakaa meihin yhteyttä osoitteessa [email protected]. Palautteesi auttaa meitä seuraamaan ja tekemään näkyväksi konkreettisia ja konkreettisia toimia, jotka ovat osoitus yhteisen sitoumuksemme todellisista vaikutuksista.