Mikä tämä mietintö on ja mistä se on peräisin?
Euroopan komissio raportoi joka toinen vuosi jäsenvaltioiden edistymisestä Euroopan unionissa digitaalista kulttuuriperintöä koskevan politiikkansa suhteen. 70-sivuinen kulttuuriperintö: Digitalisaatiota, verkkosisällön saavutettavuutta ja digitaalista säilyttämistä koskevassa raportissa tarkastellaan vuosina 2015–2017 saavutettua edistystä.
Jargon check – kun puhumme ”jäsenvaltioista”, puhumme kustakin Euroopan unionin 28 maasta. Raportissa tarkastellaan, miten ne asettavat painopisteet ja suunnat ja tukevat kulttuuriperintölaitosten työtä omissa maissaan kulttuuriministeriöiden kautta. Alueet, joihin he haluavat keskittyä, vaihtelevat maittain.
Eurooppalainen yhteistyö on elintärkeää kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Kun pyritään samoihin Euroopan laajuisiin digitaalista kulttuuria koskeviin suosituksiin, jäsenvaltioiden toimien kokonaisvaikutus kullakin alalla on suurempi.
Muuttuva fokus - esteettömästä avoimeen ja hyödylliseen
FAKTA: EU:n jäsenvaltioiden kulttuuriperintölaitokset ovat toimittaneet yli 90 prosenttia kaikesta Europeana-kokoelmien aineistosta (elokuussa 2018 – ks. raportti s. 40).
Jäsenvaltiot soveltavat kansallista koordinointia luodakseen sillan CHI:n ja Europeanan välille. Ne kannustavat kulttuuriperintölaitoksia sekä muita kustantajia ja oikeudenhaltijoita asettamaan digitoidun aineiston saataville Europeanan kautta.
Raportista käy selvästi ilmi – ja Europeanan kokoelmien kotisivulla näkyvästä luottamuksesta käy ilmi – että työ aineiston toimittamiseksi Europeanalle sujuu hyvin. Määrälliset tavoitteet on saavutettu, joten painopiste on nyt laadussa määrän sijaan. Tämä on hieno uutinen ja kuvastaa Europeana-säätiön ja Europeana Aggregators’ Forumin puitteissa käynnissä olevaa työtä, jolla tuetaan laitoksia laadukkaan avoimen sisällön ja metadatan tarjoamisessa Europeana Publishing Frameworkin kautta.
FAKTA: 15 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden sisällöstä kuuluu ”korkealaatuiseen” luokkaan (ks. Europeana Publishing Framework -julkaisukehyksen sisältötasot 3 ja 4 – ks. raportti, s. 39). Korkealaatuisimpia tuotteita on Europeanassa Espanjassa ja Ruotsissa ja seuraavaksi eniten Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa (ks. raportti, s. 48).
Jäsenvaltioiden panos Europeana 280 -kampanjaan on hyvä esimerkki koordinoiduista toimista laadukkaan sisällön tuomiseksi Europeanaan. Yhdessä jäsenvaltiot antoivat Europeana-kokoelmiin yli 300 korkealaatuista mestariteosta, joista suurin osa on nyt kaikkien käytettävissä koulutukseen, tutkimukseen tai yritystoimintaan.
FAKTA: Suurimmat osallistujamaat elokuusta 2018 alkaen ovat Alankomaat, Saksa, Espanja, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta. EU:n ulkopuolisista maista Norja on Europeanan suurin rahoittaja (ks. raportti, s. 41).
Mietinnössä ehdotetaan, että laadun korostamisesta tulisi myös osa digitointihankkeiden rahoitusehtoja. Jos organisaatiosi siis hakee rahoitusta, muista ottaa huomioon niiden tietojen laatu, joita haluat tuottaa.
FAKTA: Noin kolmannes jäsenvaltioista ilmoittaa asettavansa digitointihankkeiden julkisen rahoituksen ehdoksi yhteyden Europeanaan (ks. kertomus, s. 45).
Mitä jäsenvaltiot tekevät seuraavaksi?
Jäsenvaltioiden asettamat painopisteet vaikuttavat siihen, mitä työtä tuetaan institutionaalisella tasolla. Voit auttaa muokkaamaan tätä tulevaisuutta varten. Euroopan komissio kuulee lähikuukausina jäsenvaltioiden työtä ohjaavien toimintapoliittisten suositusten päivittämisestä. Lisätietoja kuulemisesta ja siitä, miten sinä ja organisaatiosi voitte osallistua kuulemiseen myöhemmin tässä kuussa.