Kiitos, että puhuit meille tänään! Voitteko kertoa meille laitoksestanne?
Museum für Naturkunde Berlin – Leibniz Institute for Evolution and Biodiversity Science on integroitu tutkimukseen perustuva museo Leibniz-yhdistyksessä. Se on yksi tärkeimmistä tutkimuslaitoksista maailmanlaajuisesti biologisen ja geologisen kehityksen ja biologisen monimuotoisuuden aloilla.
Tehtävänämme on löytää ja kuvata elämää ja maapalloa ihmisten kanssa vuoropuhelun avulla. Tutkimusmuseona ja innovatiivisena viestintäalustana haluamme osallistua ja vaikuttaa tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun planeettamme tulevaisuudesta maailmanlaajuisesti.
Mihin rahoitetussa hankkeessanne keskityttiin? Ja miten se kehitettiin?
Hanke perustui kolmeen työpajaan, joissa keskityttiin siihen, miten antroposeeni, ”ihmiskunnan aikakausi”, jossa ihmisen toiminta vaikuttaa dramaattisesti maapallon järjestelmään, vaikuttaa käytäntöihimme ja tiedon järjestämiseen museoissa ja arkistoissa ja muuttaa niitä. Vastaan Europeana-apurahaan liittyvistä toimista yhdessä kollegojeni Elisabeth Heynen, joka johtaa hanketta ”Changing Nature Collecting the Anthropocene Together”, ja Elisa Hermannin, joka on tutkimuspalvelun ja tiedonhallinnan osaston päällikkö.
Toimielimemme hoitaa luontoamuuttavia tehtäviä. Collecting the Anthropocene Together,yhteistyö Muséem national d'Histoire naturelle -museon kanssa Pariisissa, Ranskassa. Yhteistyötä rahoittavat liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (BMBF) ja Ministère de l'Enseignement supérieur et de la Recherche (MESR). Avoimen tieteen lähestymistapa kokoelman kehittämiseen kutsuu yleisöä osallistumaan digitaaliseen kokoelmaan ympäristömuutoksesta jakamalla henkilökohtaisia esineitä ja niihin liittyviä tarinoita ja muistoja. Tavoitteena on kannustaa kokeilemaan uusia antroposeenin keräämiskäytäntöjä, narratiiveja ja representaatioita sekä avata mahdollisuuksia laajempaan vuoropuheluun, johon osallistuu yhteiskunnan ja tieteen toimijoita.
Europeana-avustuksen tuella järjestämämme työpajasarjat liittyvät tähän suurempaan hankkeeseen ja antavat panoksensa siihen. Lisäksi työpajoissa käsitellyt kysymykset ohjaavat museon Collection discovery and development -hanketta. Yhteiskunnallisesti relevantit tutkimuskysymykset ovat keskeinen tavoitteemme. Nykyaikaisena tutkimus- ja tietoinfrastruktuurina kokoelmamme integroidaan täysin eurooppalaiseen toimintaympäristöön ja tehdään yhteentoimivaksi sekä analogisessa että digitaalisessa muodossa, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen saatavuuden.
Mikä oli lopputulos - miten joku voi käyttää sitä?
Työpajan tulokset tarjoavat kattavan tieteidenvälisen katsauksen ja johdatuksen nykyisiin keskusteluihin antroposeenista ja museokäytännöistä. Julkaisimme työpajaraportin RIO ⁇ Research Ideas and Outcomes -alustasta, jotta kuka tahansa voi käyttää sitä lähestyäkseen ja tutkiakseen antroposeenin ja kulttuuriperinnön aihetta ja pohtiakseen omaa työtään tästä näkökulmasta. Se tarjoaa myös ideoita tulevaa yhteistyötä varten. Europeana Pro -yleisöt voivat myös hyötyä raportin lyhennetystä versiosta. Työpajojen tulokset antavat myös ideoita jatkoyhteistyölle.
Mitä olet oppinut tästä kokemuksesta kulttuuriperinnön joukkoistamisesta?
Työpajat ovat osoittaneet menestyksekkäästi, että yhteistyö antroposeeniesineiden kanssa voi tarjota pakottavan väylän pohtia kulttuuriperinnön nykyisiä käytäntöjä. Joukkoistamishankkeissa voidaan käsitellä aiheita eri näkökulmista. Samalla ne tuovat mukanaan haasteen yhdistää erilaisia ammattikieliä sekä ammatillista ja julkista keskustelua ja kulttuurisia konteksteja. Hankkeissa olisi keskityttävä paljon enemmän moninäkökulmaisuuteen ja tunnustettava käsitteiden ja kielen merkitys keskinäisen ymmärryksen ja vuoropuhelun luomiseksi. Joukkoistaminen voi olla tässä tärkeä tekijä.
Voidaanko joukkoistamisaloitteita suunnitella siten, että ne vastaavat tutkijoiden tarpeita?
Työpajamme ovat osoittaneet, että on tärkeää sisällyttää monien näkökulma ja pohtia jatkuvasti, mitkä näkökulmat puuttuvat, unohdetaan tai jopa jätetään pois hankesuunnittelusta. Tutkijoiden tarpeiden on siksi oltava vain yksi osa joukkoistamisaloitteiden suunnittelua. Minun näkökulmastani olisi tärkeää tietää, kuka osallistuu joukkoistamisaloitteeseen ja millä tarkoituksella. Näiden tietojen olisi oltava vähemmän henkilötietoja koskevia tietoja ja enemmän tietoja vastauksen asiayhteydestä ja vastaajasta.
Millaisia suunnitelmia teillä on hankkeen tulevaisuuden suhteen?
Näemme työpajat lähtökohtana jatkokeskustelulle ja yhteistyölle. Työpajaraportin julkaisemisen kautta haluamme tehdä tuloksista käyttökelpoisia sekä tieteelle että käytännölle ja edistää edelleen vaihtoa.
Kiitos, että kerroit meille projektista!
Jos haluat lisätietoja Berliinin Museum für Naturkunde -museon osallistavasta hankkeesta, tutustu kokoelma-alustaan ”Changing Natures”. Voit myös liittyä Europeana-tutkimusyhteisöön kuullaksesi ensimmäisenä uusista yhteistyömahdollisuuksista.