Euroopan kulttuuriperintökeskus: Euroopan kolminkertaisen muutoksen tukeminen
Euroopan kulttuuriperintökeskus on EU:n rahoittama pilottihanke, jota johtaa Europa Nostran ja Europeana-säätiön johtama 20 kumppanin yhteenliittymä. Sen tavoitteena on vahvistaa valmiuksia, tuottaa ja jakaa tietoa ja helpottaa verkostoitumista Euroopan kulttuuriperintömaailmassa. Sen tavoitteena on hyödyntää kulttuuriperinnön ekosysteemin potentiaalia Euroopan digitaalisen, vihreän ja sosiaalisen ulottuvuuden kolminkertaisen muutoksen edistämisessä ja innoittamisessa.
Keskittyminen kulttuuriperinnön vastuulliseen digitaaliseen siirtymään
Venetsiassa vuonna 2023 järjestetyn Euroopan kulttuuriperintökeskuksen ensimmäisen foorumin menestyksen pohjalta keskuksen toisessa foorumissa tarkasteltiin kulttuuriperintöä koskevan ja siihen liittyvän sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullisen digitaalisen siirtymän teemoja. Se kokosi yhteen yli 400 osallistujaa sekä paikan päällä että verkossa, mukaan lukien kulttuuriperintöalan ammattilaiset, vapaaehtoiset, poliittiset päättäjät kaikilla tasoilla ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. Se isännöi historiallisessa kuninkaallisessa palatsissa (kansallinen taidemuseo), joka sijaitsee Bukarestin sydämessä ja verkossa.
Europeana-säätiön ja Europa Nostran yhdessä Euroopan kulttuuriperintökeskuksen hankekonsortion kanssa järjestämä foorumi oli keskeinen kohokohta Europa Nostran isännöimässä Euroopan kulttuuriperintöhuippukokouksessa 2024 Romanian presidentin suojeluksessa ja Euroopan komission tuella.
Foorumissa oli kaksi toisiinsa liittyvää osaa. Ensinnäkin poliittiset keskustelut kokosivat yhteen kulttuuriperintöasiantuntijoita, päätöksentekijöitä ja keskuksen sidosryhmiä arvioimaan alan digitalisaatiota keskittyen tekoälyyn ja ilmastotoimiin. Toiseksi interaktiivisilla messuilla esiteltiin kahdeksan erilaista hanketta, joissa hyödynnetään digitaaliteknologiaa kestävyyden, osallisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseksi kulttuuriperintöalalla, ja täydennettiin keskusteluja käytännön toimilla.
Avaus, poliittinen konteksti ja kohtausasetukset
Foorumin avasi Euroopan parlamentin varapuhemies Sabine Verheyen, joka ilmaisi innostuksensa ja tukensa Euroopan kulttuuriperintökeskuksen pilottihankkeelle. Hän korosti foorumin keskustelujen ja tulosten merkitystä ”Euroopan digitaalisen tulevaisuuden muokkaamisessa, jossa kulttuuriperinnöllä on keskeinen rooli”.
Kansallisen kulttuuriperintöinstituutin johtaja Oana Zaharia puhui puheenvuoronsa jälkeen Romanian kulttuuriministeriön puolesta. Hän esitteli instituutin toimia ja tavoitteita digitaalisessa muutoksessa ja korosti sen roolia Europeanan ylpeänä kansallisena aggregaattorina Romaniassa.
Europeana-säätiön pääjohtaja Harry Verwayen korosti Euroopan kulttuuriperintökeskuksen puolesta esittämissään huomautuksissa kulttuuriperintöekosysteemin digitaalisen siirtymän ja sen sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän vastuun välistä vahvaa yhteyttä. Hän asetti digitaalisen kulttuuriperinnön keskeiseksi tekijäksi Euroopan kolminkertaisessa siirtymässä, joka edellyttää ennen kaikkea todellista kulttuurista muutosta.
Tekoälyn korostaminen kulttuuriperinnössä
Ensimmäisessä paneelikeskustelussa keskityttiin tekoälyn vastuulliseen käyttöön alallamme, ja siinä oli näkemyksiä Oonagh Murphylta, Lontoon yliopiston Goldsmithsin vanhempi luennoitsija, ja avoimen tulevaisuuden perustaja Paul Kellerin videoprovokaatio.
Panelisteihin kuuluivat Sofie Taes, KU Leuvenin innovaatiopäällikkö; Susanna Ånäs, Open Knowledge Finlandin väliaikainen toimitusjohtaja; ja Eirini Kaldeli, vanhempi tutkija Ateenan kansallisessa teknillisessä yliopistossa, vetäjänä Johan Oomen Alankomaiden ääni- ja visioinstituutista. Chieti-Pescaran yliopiston talouspolitiikan professori Pierluigi Sacco piti päätöspuheenvuoron.
Osallistujat korostivat, että tekoälyä – aivan kuten kulttuuriperintöä – olisi pidettävä julkisena hyödykkeenä, jonka käyttö edellyttää eettisiä kehyksiä. Lisäksi korostettiin luovien alojen ja kulttuurialan mahdollisuuksia tarjota foorumi kriittiselle teknologiakeskustelulle. Osallistujat kehottivat lisäämään tukea kulttuuriperintöalan ammattilaisille, jotta he voivat osallistua kriittisesti tekoälyn käyttöön ja kehittämiseen. Erityisesti nykyinen markkinatarjonta on jäljessä edistyksellisistä ratkaisuista, joita big tech testaa. Kulttuuriperintöalan kiinnikuromisen helpottamiseksi on olennaisen tärkeää varmistaa rahoitus, kehittää käyttötapauksia, jakaa näkemyksiä ja kannustaa poliittisia päättäjiä investoimaan tekoälyä koskeviin parhaisiin käytäntöihin.
Kulttuuriperinnön ja ilmastotoimien tutkiminen
Toisessa paneelikeskustelussa keskityttiin ympäristön kannalta vastuulliseen digitaaliseen siirtymään kulttuuriperinnössä. Näkemyksiä jakoi Green Web Foundationin strategia- ja kumppanuusjohtaja Michelle Thorne sekä Museum of Solutionsin perustajajohtaja Michael Peter Edson.
Paneelia moderoi Europa Nostran kulttuuriperintö- ja ilmastotoimien neuvonantaja Andrew Potts, ja siihen osallistui Michael Culture Associationin politiikkajohtaja Marco Fiore. Anna Canato, Euroopan investointipankin instituutin osaamis- ja vaikuttavuusosaston päällikkö; Pääosat Michael Peter Edson Eindhovenin kaupungin kulttuurijohtaja Tanja Mlaker piti päätöspuheenvuoron.
Osallistujat kannattivat teknologian ympäristökustannusten läpinäkyvyyttä ja sellaisten digitaalisten infrastruktuurien kehittämistä, jotka palvelevat yleistä etua ja toimivat maapallon sietokyvyn rajoissa. He korostivat tarvetta vahvistaa demokraattista osallistumista digitaalisia infrastruktuureja ja strategioita koskevaan päätöksentekoon. Olennaisina pidettiin myös harkittuja ja tietoon perustuvia valintoja, joihin liittyy usein kompromisseja.
Verkostoituminen ja parhaat käytännöt: interaktiiviset messut
Interaktiivisilla messuilla esiteltiin hankkeita digitaalisen perinnön sekä sosiaalisten ja vihreiden muutosten risteyksessä, kulttuuriperinnön tekoälyalustoista 3D- ja XR-sovelluksiin, joilla edistetään kestävää matkailua ja saavutettavuutta näkövammaisille yleisöille. Messuilla korostettiin kahdeksaa hanketta: AI4Culture, ARCTUR, DE-BIAS, The Hunt Museum, MuseIT, Tijdlab, 5D Culture ja EUreka3D.
Messujen aikana osallistujilla oli mahdollisuus osallistua käytännön digitaaliseen teknologiaan, verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia inspiroivassa ja vuorovaikutteisessa ympäristössä.
Tutustu Euroopan kulttuuriperintökeskuksen toimintakehotukseen
Foorumin päätösistunnossa Europeana-säätiön pääjohtaja Harry Verwayen ja Europa Nostran johtokunnan jäsen Graham Bell esittelivät Euroopan kulttuuriperintökeskuksen toimintakehotuksen aiheesta ”Kulttuuriperinnön vastuullisen digitaalisen siirtymän edistäminen”.
Euroopan kulttuuriperintökeskuksen kumppanit laativat toimintakehotuksen yhteistyössä Europeana-säätiön ja Europa Nostran kanssa. Toimintakehotus perustuu foorumissa käytyihin keskusteluihin, ja siihen on saatu palautetta osallistujilta. Foorumin konkreettisena tuloksena se toimii vaikuttamisvälineenä, jolla välitetään keskeisiä viestejä poliittisille päättäjille kaikilla hallintotasoilla ja hahmotellaan viisi painopistettä kulttuuriperinnön kokonaisvaltaisen digitaalisen muutoksen edistämiseksi.
Europa Nostran toimitusjohtaja professori Hermann Parzinger ja Glasgow'n kaupungin kulttuurista, urheilusta ja kansainvälisistä suhteista vastaava koollekutsuja Bailie Annette Christie vastasivat toimintakehotukseen ja korostivat sen strategista arvoa keskuksen työn ohjaamisessa. He kehottivat poliittisia päättäjiä hyväksymään ehdotuspyynnön ja tukemaan sen strategisia painopisteitä – alan digitalisaation rahoituksen varmistamisesta tutkimuksen ja osaamisen kehittämisen edistämiseen, alakohtaisten tekoälyä koskevien suuntaviivojen kehittämiseen ja digitaalisen perinnön hyödyntämiseen ympäristön kannalta vastuullisten käytäntöjen edistämiseksi.
Lue toimintakehotus ja jaa se laajasti! Toivomme, että koet sen hyödylliseksi ja inspiroivaksi omassa työssäsi.
