Kukin näyttely julkaistaan 24 kielellä, ja siihen liitetään lyhyt opetusvideo, joka on tekstitetty 24 kielellä ja joka jaetaan sosiaalisessa mediassa.
Demokratiaa, rauhaa ja solidaarisuutta käsitteleviä näyttelyitä tuotetaan tiiviissä yhteistyössä useiden Euroopan parlamentin osastojen kanssa. Tukea saa myös Euroopan parlamentin kuukausittain ilmestyvästä henkilöstölehdestä Newshound.
Kumppanuuden edetessä Europeana-säätiö tekee yhteistyötä Euroopan parlamentin arkistojen henkilöstön kanssa, jotta he voivat työskennellä suoraan sisällönhallintajärjestelmän kanssa näyttelyiden rakentamiseksi itse. Tämä on osa käynnissä olevaa työtä, jolla autetaan laitoksia kehittämään valmiuksiaan ja voimaannuttamaan niitä uusilla digitaalisilla taidoilla.
Europeanan kokoelmien sitouttamispäällikkö Douglas McCarthy toteaa: ”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että Euroopan parlamentin arkistot ovat valinneet Europeanan tukemaan laajaa näyttelyohjelmaansa vuosina 2020–2024. Nämä näyttelyt yhdistävät modernin yhteiskunnallisen ja poliittisen historian laajaan monikieliseen tarjontaan ja lupaavat Europeanan yleisölle uusia elämyksiä.”
Euroopan parlamentin arkistoyksikön päällikkö Ludovic Delepine toteaa, että covid-19-tapaukset lisääntyvät edelleen monissa EU:n jäsenvaltioissa ja että kansalliset viranomaiset toteuttavat lisätoimenpiteitä viruksen leviämisen rajoittamiseksi. Tässä yhteydessä on yhä tärkeämpää omaksua digitaalinen. Ensimmäinen yhteistyö Europeanan kanssa digitaalisen näyttelyn järjestämiseksi oli onnistunut kokemus. Nyt pyrimme tekemään siitä "tavanomaisen". Digitaalisuutta silmällä pitäen olemme tarkastelleet näyttelyjemme sisältöä ja sisällytämme niihin nyt ikonografisten aineistojen lisäksi myös arkistoasiakirjoja. Etsimme sopivaa tasapainoa kuvien ja tekstien välillä ja odotamme innolla, mitä yleisömme ajattelee uudesta näyttelystä.
Siitä on 30 vuotta.
Tämän uuden näyttelyohjelman toinen osa on nyt verkossa. ”Se oli 30 vuotta sitten”tutkii Euroopan parlamenttia, Berliinin muurin murtumista ja Saksan yhdistymistä.
Marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä 1989 Berliinin muuri avattiin ilman minkäänlaista varoitusta samaan aikaan, kun Saksan demokraattisen tasavallan kommunistinen hallitus romahti. Kylmä sota oli päättymässä, ja Euroopan historiassa käännettiin merkittävä sivu. Kuukautta myöhemmin avattiin virallisesti Brandenburgin portti, joka palautti lopullisesti vapaan liikkuvuuden kahden saksalaisen välillä. Lokakuun 3. päivänä 1990 saavutettiin Saksan yhdistyminen, joka tosiasiallisesti muutti Euroopan yhdentymisen tulevaisuuden.
Tapahtumien nopeudesta huolimatta Euroopan parlamentti hoiti tehtävänsä täysipainoisesti ja tehosti toimiaan vastauksena tähän poliittiseen kehitykseen. Se toimi useiden kuukausien ajan foorumina Euroopan johtajille, joiden tehtävänä oli valmistella Saksan jälleenyhdistymistä. Koska Euroopan parlamentin jäsenet olivat huolissaan tämän historiallisen hetken poliittisista, taloudellisista ja institutionaalisista vaikutuksista Euroopan yhteisöön, he kannattivat Saksan yhdistymistä ja vaativat yhä enemmän demokratisoitumista ja ihmisoikeuksien kunnioittamista Keski- ja Itä-Euroopassa.
Tässä näyttelyssä tarkastellaan Berliinin muurin rakennusta ja murtumista sekä Euroopan parlamentin vastausta siihen.