Nyt on aika toimia planeettamme ja meidän puolestamme.
Helppo sanoa, mutta toimiin ryhtyminen vaatii konkreettisia toimia. Tarpeen tullen keskeiseksi kysymykseksi nousee tieto siitä, mitä on tehtävä ilmastotoimien toteuttamiseksi - ja miten se tehdään. Tarvitaan puitteet ja käytännön neuvoja siitä, miten toimia jokapäiväisessä elämässämme paitsi yksilöinä myös kulttuuriperinnön ammattilaisina. Ilmastotoimien yhteisö halusi vastata tähän tarpeeseen järjestämällä kolme työpajaa yhdessä kestävän kehityksen asiantuntijan Caitlin Southwickin kanssa, joka on Ki Culturen perustaja ja toiminnanjohtaja. Työpajasarjan tavoitteena oli tutkia keskeisiä aiheita, jakaa parhaita käytäntöjä ja keskustella digitaalisen kulttuuriperinnön roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vuorovaikutteisella lähestymistavalla Caitlin otti osanottajat puhuttelemaan huoneessa olevaa elefanttia: Mikä on roolimme ja mitä voimme tehdä?
Osa 1: Johdatus kestävään kehitykseen
Ennen kuin pystyimme keskustelemaan yksityiskohtaisesti siitä, mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi voidaan tehdä, meidän oli selvennettävä kestävän kehityksen käsitettä sen merkityksen tunnustamiseksi. Caitlin avasi työpajat muutamilla avainkäsitteillä, hyödyllisillä työkaluilla, joiden avulla pääsimme tälle matkalle. Työpaja tarjosi kaivatun yleiskuvan Unescon kestävän kehityksen tavoitteista ja kestävän kehityksen peruskäsitteistä käytännön strategioihin.
Keskeisiä strategioita, joista keskusteltiin, olivat kulutuksen vähentäminen, siirtyminen uusiutuvaan energiaan, energiankulutuksen mittaaminen ja digitaalisen jalanjäljen pienentäminen. Viisi R:ää – vähentäminen, uudelleenkäyttö, kierrätys, uudelleenajattelu ja ennallistaminen – korostettiin myös käytännön toimenpiteinä kestävyyden edistämiseksi. Museoiden ja kulttuurin roolia muutoksen edistäjänä korostettiin keskittymällä koulutukseen, yhteiskehittämiseen, kuulumiseen ja kolonisaation purkamiseen osallisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.
Caitlin kiteytti asian seuraavasti: ”Kestävyyttä koskevien keskustelujen käyminen on yksi tärkeimmistä asioista, joita voimme tehdä. Puhu siitä. Tärkein asia, jonka voimme tehdä kestävyyden hyväksi, on puhua siitä, koska silloin siitä alkaa tulla osa jokapäiväistä keskusteluamme ja jokapäiväistä narratiiviamme.”
Työpaja 2: Ilmastotoimet
Keskustelun tässä vaiheessa kulttuurialan roolista tuli keskeinen kysymys. Toisessa työpajassa syvennettiin tätä kysymystä ja kerättiin osallistujien ideoita käytännön (ja myös idealistisen) vastauksen saamiseksi.
Keskeiset keskustelut koskivat ymmärryksen ja ohjauksen puutetta ammattilaisten keskuudessa, kestävien standardien ja vihreän tiedonhallinnan tarvetta sekä eettisiä ongelmia, joita kohdattiin hyväksyttäessä rahoitusta kestämättömistä lähteistä. Osallistujat korostivat taiteen, tarinankerronnan ja museoiden vaikutusta narratiivisen muutoksen ajamiseen ja johtajuuteen vaikuttamiseen kestävän tulevaisuuden puolesta.
Taukotilaisuuksissa tuli monia inspiroivia viestejä, joissa yksi osallistuja totesi: ”Voimme saavuttaa paremman tietoisuuden jakamalla kokoelmiemme kautta erilaisia näkökulmia, jotka liittyvät erilaisiin realiteetteihin, ja ryhtymällä kestävän kehityksen edistäjiksi, koska museoilla on voima luoda kertomuksia.”
Työpaja 3: Kestävän kehityksen digitaalinen hallinta
Digitaalinen, digitaalinen, digitaalinen! Europeana-aloitteessa se on avainsana. Digitaalisiin käytäntöihin liittyy kuitenkin useita näkökohtia, jotka voidaan ottaa huomioon ilmastotoimien yhteydessä - eivätkä aina myönteisiä. Viimeisessä työpajassa Europeana Foundationin vanhempi ohjelmistokehittäjä ja Green Team Lead Patrick Ehlertin avustuksella korostettiin digitaaliteknologian ympäristövaikutuksia ja tarkasteltiin strategioita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi digitaalialalla.
Osallistujat keskustelivat digitaalisten laitteiden, datakeskusten ja internetin käytön hiilijalanjäljestä sekä energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja vastuullisen digitaalisen jätehuollon mahdollisuuksista. He tunnustivat digitalisaation hyödyt, kuten saatavuuden, säilyttämisen, tutkimusmahdollisuuksien ja kulttuurivaihdon lisääntymisen. He havaitsivat kuitenkin myös haasteita, kuten kustannukset, esteettömyyden esteet ja pitkän aikavälin säilyttämisstrategioiden tarve. Caitlin analysoi, miten digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia, kuten saavutettavuutta ja yhteiskehittämistä, voitaisiin hyödyntää paremmin sosiaalisesti kestävämmän maailman suuntaan.
Positiivisten tekijöiden on kuitenkin toimittava yhdessä kielteisten vaikutusten lieventämiseksi. Kuten Patrick totesi, meidän on muistettava, että ”digitaalisen ja internetin käytön ympäristövaikutukset ovat merkittäviä ja usein piilossa... Digitaaliteknologia tarjoaa kuitenkin myös etuja, kuten laajan yleisön tavoittamisen, tiedonsaannin helpottamisen, yhteistyön mahdollistamisen ja kulttuuriperinnön säilyttämisen. Kielteisten vaikutusten lieventämiseksi on ratkaisevan tärkeää asettaa etusijalle elektronisten laitteiden korjattavuus, energiatehokkuus ja vastuullinen hävittäminen.”
Sarjan neljä pääteemaa
Yhteistyötoimet: Työpajasarjassa korostettiin yhteisten toimien merkitystä kestävyyshaasteisiin vastaamisessa. Kulttuuriperintöalan ammattilaisten, organisaatioiden ja poliittisten päättäjien yhteistyö on ratkaisevan tärkeää myönteisen muutoksen edistämiseksi ja kestävämmän tulevaisuuden luomiseksi.
Tietoisuus ja koulutus: On olennaisen tärkeää lisätä tietoisuutta kulttuuriperinnön käytäntöjen ympäristövaikutuksista ja edistää niitä koskevaa koulutusta. Levittämällä tietoa, jakamalla parhaita käytäntöjä ja kannustamalla vastuulliseen kuluttamiseen kulttuuriperintöalan ammattilaiset voivat edistää vihreämpää ja kestävämpää alaa.
Tasapainotusprioriteetit: Työpajoissa tutkittiin tarvetta tasapainottaa kulttuurilaitosten tehtävä ja kestävyystavoitteet. Omaksumalla kestäviä käytäntöjä, mukaan lukien energiatehokas toiminta ja vastuullinen digitalisointi, ammattilaiset voivat löytää harmonisen tasapainon kulttuuriperinnön säilyttämisen ja ympäristövaikutusten vähentämisen välillä.
Digitalisaatio: Digitalisaatio tarjoaa kulttuuriperintöalalle valtavia mahdollisuuksia, mukaan lukien saatavuuden, säilyttämisen ja tutkimusvalmiuksien parantaminen. Ammattilaisten on kuitenkin selviydyttävä digitalisaation haasteista, kuten ympäristövaikutuksista, esteettömyyden esteistä ja pitkän aikavälin säilyttämisstrategioista, ja maksimoitava samalla sen hyödyt.
Mitä seuraavaksi?
Europeana-Ki Culture Sustainability Workshop -sarja tarjosi kulttuuriperinnön ammattilaisille arvokkaita oivalluksia ja käytännön lähestymistapoja kestävän kehityksen sisällyttämiseksi käytäntöihinsä. Integroimalla kestävää tarinankerrontaa, edistämällä koulutusaloitteita, omaksumalla energiatehokkaita käytäntöjä ja hyödyntämällä digitalisaatiota vastuullisesti ammattilaiset voivat osallistua aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen tuleville sukupolville.
Haluaisitko olla mukana? Liity Europeana Climate Action Community -yhteisöön jo tänään!
Jos olet digitaalinen ammattilainen, joka työskentelee kulttuuriperintölaitoksessa, kuuluu kulttuuriperintölaitoksen IT-tiimiin tai osallistuu jollakin tavalla digitaalisen sisällön digitaaliseen säilyttämiseen tai hallintaan organisaatiossasi, voit myös edistää toimialakohtaista ymmärtämystä osallistumalla yhteisön ympäristökestävyyttä koskevaan käytännön kyselytutkimukseen.